Lounais-Häme

Tavoitteena tuplata luomutuotanto Hämeessä – maaseutuohjelman tukirahojen loppuminen hankaloittaa tavoitteeseen pääsyä

Luomussa vara parempi -hankkeen tavoitteena on tuplata hämäläinen luomutuotanto. Tavoitteen saavuttamista hankaloittaa se, ettei uusia luomusopimuksia solmita tuottajien kanssa tänä vuonna.
Mustialassa ollaan myöhemmin siirtymässä luomuun myös kotieläintuotannossa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mustialassa ollaan myöhemmin siirtymässä luomuun myös kotieläintuotannossa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hämäläisessä luomutuotannossa on paljon kasvupotentiaalia.

– Toistaiseksi luomutuotannossa olevan viljelypinta-alan osuus on Hämeessä kuitenkin valtakunnallista 20 prosentin tavoitetta matalampi, kertoo HAMKin projektipäällikkö Outi Vahtila.

Hämeen ammattikorkeakoulun, ProAgria Etelä-Suomen, Luonnonvarakeskuksen sekä Koulutuskeskus Salpauksen toteuttama hanke pyrkii lisäämään hämäläistä luomutuotantoa.

Hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa luomupellon määrä ja kasvattaa luomutuotevalikoimaa Hämeessä. Tavoitteen saavuttamista hankaloittaa maaseutuohjelman tukirahojen loppuminen. Se tarkoittaa, että uusia luomusopimuksia ei tällä hetkellä solmita eikä viljelijä saa luomutuotantoon siirtymiseen taloudellista tukea.

Hankkeen aikana Mustialassa tehdään muun muassa laidunnus- ja lannoituskokeiluja. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyi viime vuonna peltoviljelyssä luomuun. Kotieläintuotannossa luomuun siirrytään myöhemmin. Viljelytavan vaihtaminen tavanomaisesta luomuun tarkoittaa esimerkiksi torjunta-aineista luopumista.

– Monet luomuviljelyssä käytetyistä toimintatavoista ovat varteenotettavia myös tavanomaisessa viljelyssä. Luomussa on paljon esimerkiksi hiilensidonnan kannalta positiivisia asioita, kuten suunniteltu viljelykierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys.

Kolmivuotinen hanke keskittyy myös jalostajien ja kuluttajien näkökulmaan luomutarjonnan lisäämisessä. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia luomun edistämisessä on. Koulutuskeskus Salpaus on esimerkiksi tutkinut, mitä haasteita suurkeittiöt kohtaavat luomuraaka-aineiden käytössä.

Hankkeessa pyritään myös parantamaan digisovellusten hyödyntämistä viljelyssä. Kun toimintaympäristö digitalisoidaan, tuotannosta saadaan entistä tarkempaa tietoa.

– Digitaalisin menetelmin esimerkiksi varastoantureilla voidaan päiväkohtaisesti seurata, kuinka paljon rehua on varastossa, Vahtila sanoo.

Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila sanoo, että luomutuotanto on Suomessa nousussa. Viime vuonna luomutuotantoon siirtyi ennätyksellisen paljon tiloja. Myös luomutuotteiden markkinat ovat kasvussa. Silti tuotantoa on kysyntään nähden vielä liian vähän.

– Viljelijän kannattaa siirtyä luomutuotantoon, koska se on taloudellisesti tavanomaista viljelyä kannattavampaa. Luomutuotteille on kysyntää, ja ekologinen viljely kiinnostaa niin tuottajia kuin kuluttajiakin.

Suomessa luomutuotteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun. Luomutuotteista erityisesti suomalaisella viljalla on vientiä ulkomaille.

Kottila kertoo, että Hämeen seudulla viljelijät ovat olleet kiinnostuneita luomutuotantoon siirtymisestä, mutta luomutuotannon kasvu on siitä huolimatta ollut hidasta.

– Luomuun siirtymisessä viljelijöitä saattaa mietityttää rikkakasvien torjunta tai luomun byrokratia, jonka luullaan usein olevan työläämpää kuin tavanomaisessa viljelyssä. FL

Luomutuotanto Suomessa

Luomu- eli luonnonmukainen tuotanto tarkoittaa ruoan tuottamista ilman torjunta-aineita ja luonnonmukaisin menetelmien.

Vuonna 2018 Suomen peltopinta-alasta 13,1 prosenttia oli luomuviljeltyä. Hämeen pelloista 7,8 prosenttia on luomua.

Valtakunnallisena tavoitteena on nostaa luomuviljellyn peltopinta-alan osuus 20 prosenttiin kaikesta peltopinta-alasta vuoteen 2020 mennessä.

Maaseuturahaston rahoittama Luomussa vara parempi -hanke on käynnissä 2019–2021.

Lähde: Ruokavirasto, Pro Luomu ry

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat