Lounais-Häme

Tehohoidon tarve on kasvussa – koko maassa kapasiteetti ei kuitenkaan ole uhattuna

Koronavirus on vienyt teholle myös perusterveitä pari-kolmekymppisiä.
Koronaviruksesta johtuva tehohoidon tarve keskittyy yhä vahvasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueelle. Kuva: Pietari Hatanpää
Koronaviruksesta johtuva tehohoidon tarve keskittyy yhä vahvasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueelle. Kuva: Pietari Hatanpää

Voimakkaasti kasvaneista koronatartuntamääristä huolimatta tehohoidon riittävyys ei ole uhattuna koko maassa. Tehohoidon tarve keskittyy vahvasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueelle.

–  Husin Meilahden ja Jorvin sairaaloissa koronapotilaiden tehohoitoon tarvitaan jo noin 40 prosenttia koko tehohoitokapasiteetista, ja tämä osuus on kasvussa, sanoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (Kys).

Tilanteeseen on jo reagoitu Husissa kasvattamalla tehohoidon kapasiteettia.

–  Ei-kiireellistä leikkaustoimintaa vähennetään, ja henkilöstöä saadaan siirrettyä tehohoitoon. Lisäksi uusia paikkoja avataan. Käynnissä on myös sairaaloiden yhteistyö, joten jonkin verran potilaita on Husista siirretty ja siirretään hoitoon muihin sairaaloihin, Reinikainen toteaa.

Hän puhui torstaina sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotustilaisuudessa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on koottu yhteen koko maan tehohoidon tilanne.

Torstaina tehohoidossa oli 39 koronapotilasta.

Husissa viime viikolla ennätysmäärä nuoria

Nuorten koronatehohoitopotilaiden määrä nousi viime viikolla Husin alueella korkeammalle kuin kertaakaan aiemmin. Koronatehohoitopotilaista kolmasosa oli viime viikolla alle 40-vuotiaita. Hoidossa oli myös useita alle 30-vuotiaita, joilla ei ole pitkäaikaissairauksia.

Osastonylilääkäri Minna Tallgren Meilahden sairaalan teho-osastolta sanoo, että selvää kasvutrendiä ei kuitenkaan tämän viikon tilanteen perusteella näy.

–  Viime viikolla mietitytti, voisiko kyse olla siitä, että variantti käyttäytyy eri lailla ja se toisi nuoria teholle enemmän. Liian lyhyt aika sanoa, onko näin, Tallgren sanoo STT:lle.

Britanniassa ei Tallgrenin mukaan ole havaittu tällaista ikään liittyvää ilmiötä virusmuunnoksen yhteydessä. Herkemmin tarttuva brittimuunnos leviää Suomessa nyt erityisesti Hus-alueella.

Myös Turun yliopistollisessa sairaalassa nuoria koronapotilaita on vuode- ja teho-osastolla hieman aiempaa enemmän, mutta muutos ei ole vielä kovin merkittävä, sanoo teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen. Valtonen arvelee, että kyse on lähinnä siitä, että nuoremmissa ikäluokissa tapauksia ylipäätään ilmenee nyt enemmän.

Yli 60-vuotiaiden osuus kasvanut

Jos nuorten tehohoitopotilaiden osuus tosiaan olisi kasvussa, suunta olisi päinvastainen kuin aiemmin. Yli 60-vuotiaiden osuus koronatehohoitopotilaista on nimittäin ollut Suomessa syksyn ja talven aikana viime kevättä suurempi, kertoo tuorein kansallinen tehohoidon tilannekuvaraportti.

Professori Reinikainen arvioi, että ero voi liittyä siihen, että vanhemmat ihmiset olivat keväällä vielä tiukemmin eristyksissä. Husin Tallgren pohtii, että kyse voi olla myös satunnaisvaihtelusta. Selvää trendiä iäkkäiden määrän kasvusta hän ei ole havainnut.

Vaikean koronataudin riskiä lisäävät korkeampi ikä ja perussairaudet, ensisijaisesti diabetes ja keuhkosairaudet. Lisäksi koronatehohoitopotilaiden joukossa lievä ylipaino ja lihavuus ovat selvästi yleisempiä kuin väestössä keskimäärin.

Tehohoitoon joutuneista noin kaksi kolmasosaa on miehiä, mutta syy on edelleen epäselvä.

Tehohoitojaksojen keskimääräinen pituus koronan hoidossa on lähes 12 vuorokautta. STT

Uusimmat

Fingerpori

comic