Lounais-Häme

Tekeminen ja oleminen sopusointuun

“Vie mennessäs, tuo tullessas, tee siellä ollessas.”

Vanha suomalainen sananlasku kuvaa nykyaikaakin enemmän kuin osuvasti.

-Meidät on ohjelmoitu suorittamiseen ja tekemiseen, ikään kuin ei saisi huilata ollenkaan, rentoutusohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja Nina Pajanti-Raudus pohtii.

-Vaatiiko yhteiskunta meiltä tehokkuutta vai vaadimmeko sitä itse itseltämme? Jo koululaiset ja lukiolaiset tuntevat kovia paineita hyvän opiskelupaikan saavuttamisesta, ja työelämä on työntekijöille hirvittävän vaativa. Yksityiselämäkin voi olla hektistä.

Elämässämme riittää kuormitustekijöitä. Moni kamppailee jännitys- ja stressitilan, kivun ja ahdistuksen tunteiden kanssa.

Stressitilan vastakohta on palautuminen. Sana on tuttu urheilupiireistä, sillä urheilijoiden palautumisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viime vuosina huomiota on kohdistettu myös tavallisten tallaajien, työikäisten ja opiskelijoiden, palautumiseen.

Mitä palautuminen sitten oikein on?

Tähän asiakkaiden, ryhmäliikuntatunnilla kävijöiden ja luentoyleisöjen esittämään kysymykseen Pajanti-Raudus ja tamperelainen fysioterapeutti Ulla Ollikkala ovat saaneet toistuvasti vastata. Kumpikin on työskennellyt kymmeniä vuosia palautumiseen liittyvien asioiden parissa, niin urheilun kuin työnkin kautta.

-Palautumisessa on kysymys kehon ja mielen tasapainon löytämisestä. Stressitilassa tekemisen ja olemisen tasapaino on suuntautunut joko yli- tai alivirittyneisyyteen. Pysähtyminen on vaikeaa, koska kierrokset ovat päällä yötä päivää tai sitten päälle on jäänyt lamaantunut tila, jolloin ei pysty tai jaksa mitään, Ollikkala sanoo.

-Stressitilan säätely on mahdollista, mutta hallita sitä ei voi, kuten ei elämääkään. Stressitilassa on kysymys sekä fysiologisista että mielen reaktioista, jotka syntyvät ajan saatossa. Reaktioilla voi olla hyvinkin pitkät juuret ihmisen historiassa.

Palautuminen on kriittisen tärkeää ihmisen toimintakyvyn säilymisen kannalta.

-Niitä vaadittuja tehoja saa irti vain, jos on palautunut, Pajanti-Raudus sanoo.

Käytännön kokemustensa pohjalta Pajanti-Raudus ja Ollikkala ovat työstäneet yhdessä palautumispiirakan, joka kiteyttää kuvan muotoon palautumisen kokonaisuuden. He aloittavat piirakan pohjalta myös palautumisohjaajakoulutuksen.

Piirakan tarkoitus on selventää ihmisille sitä, miten heidän on mahdollista vaikuttaa palautumiseensa. Piirakka koostuu palautumiseen vaikuttavista osa-alueista. Jotta palautuminen toteutuu, se vaatii tekoja. Siksi piirakassa on eri lohkoja, joiden sisältönä voi olla harjoitteet, jotka tukevat palautumisprosessia.

-Palautumispiirakka osoittaa, kuinka laajasta kokonaisuudesta palautumisessa on kyse, Pajanti-Raudus sanoo.

-Piirakkaa voi käyttää avaamaan keskustelua siitä, missä kohdassa itsellä on pulmakohtia, mitä alueita voisin kehittää ja muuttaa. Koska palautuminen on vastakohta stressille, jota niin moni kokee, piirakan avulla tähän voi havahtua, Ollikkala toteaa.

Lisäksi palautumispiirakka soveltuu eri ammattiryhmien käytettäväksi, esimerkiksi terveydenhoitohenkilökunnalle ja liikunta-alan ammattilaisille.

-Voisi sanoa, että palautumispiirakkaa voi käyttää kaikki, jotka ovat tekemisessä palautumisen kanssa. Kyseessä on kuva, jonka kautta jokainen ammattiryhmä voi tarkastella omaa vahvuusaluettaan, missä voi tarjota apua palautumisen toteutumiseksi, Ollikkala sanoo.

Pajanti-Raudus tähdentää, että jokainen palautumispiirakan sektoreista pohjautuu tutkittuun tietoon.

-Kyse ei ole mutu-tuntumasta, vaan jokaisen osa-alueen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan ihmisen palautumiseen. Tämä on erittäin tärkeää.

Palautumispiirakkaa voi tutkia yhdessä UKK-instituutin kehittämän, viikottaisen terveysliikuntasuosituksen kiteyttävän liikuntapiirakan kanssa, koska ne yhdessä muodostavat hyvinvoinnin kokonaisuuden. Palautumispiirakka voi täydentää liikuntapiirakkaa – onhan palautuminen tärkeä osa liikuntaa, kuntoutumista ja hyvinvointia

-Liikunta toteutuu, lihaksisto kehittyy ja tuloksia saavutetaan kun palautumisen osa-alueet ovat kunnossa, Ollikkala täsmentää.

Palautumisessa kaikki lähtee siitä, että ihmisellä olla rohkeutta muuttaa tilaansa ja elämäänsä tarvittaessa itselleen parempaan suuntaan.

-Palautuminen on meidän kokemuksemme perusteella paljon syvempää ja merkityksellisempiä, kuin pelkkä lepohetki, rentoutuminen tai oleilu. Ihminen oppii elämässään toimimaan tietyllä tavalla vuosien myötä. Palautuminen ja tasapainon saavuttaminen voi näin vaatia itsen kanssa hieman enemmän työstämistä. Pysähtyminen ja ajan antaminen itselleen on palautumisen lähtökohta, Ollikkala sanoo.

Tasapainoa etsittäessä pitää ottaa huomioon oman elämänsä kokonaisrasitus, kuten Pajanti-Raudus huomauttaa. Elämän eri palaset on laitettava keskenään tärkeysjärjestykseen.

-Jos esimerkiksi elää työ- ja perhe-elämässä ruuhkavuosia, kannattaa miettiä, onko niiden lisäksi raskas liikuntaharrastus itselle paras liikkumisen muoto. Liikuntaa kannattaa ottaa palauttamisen rinnalle koko ajan, mutta jokaiselle ihmiselle on olemassa omanlaisensa tapa liikkua. Oleminen ei siis tarkoita sitä, että jäädään sohvalle makaamaan. Oleminen tarkoittaa jotakin täysin erilaista tekemistä, kuin mitä töissä tekee, Pajanti-Raudus sanoo.

-Jokainen meistä elää erilaista elämää. Tekeminen ja oleminen on sopeutettava omaan elämäntilanteeseensa.

Pajanti-Raudus pohtii, että ihminen tekee monesti itse kaiken vaikeaksi itselleen.

-Pitää tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Asioista ja elämästä ei kannata tehdä liian monimutkaista. Yksinkertaisuus on helpompaa, tuottavampaa ja palauttavampaakin. FL

 

Uusimmat