Lounais-Häme

Tekstiilien kuosikeskus tarvitsee tilat kehittyäkseen

Forssan omaperäisin ja sympaattisin kulttuuriperintö on koteloituna arkistoon ja poissa ihmisten silmistä. Kehräämölle ja Tekstiilimuseo Tyykiin varastoidusta tekstiiliteollisuuskokoelmasta aiotaan nyt puhaltaa pölyt ja tuoda se päivänvaloon.

– Haluamme päästä kahdesta huonosti näkyvästä tilasta yhteen ja hyvin tavoitettavaan ja näkyvään tilaan. Tavoitteena ei ole niinkään museo vaan kuosikeskus, joka olisi avoin palveluarkisto, summaa Forssan museonjohtaja Kati Kivimäki.

 

Tekstiiliteollisuuden kokoelmat ovat nyt kahdessa eri tilassa Kehräämöllä eli Tekstiilimuseo Tyykissä ja vanhassa kehräämörakennuksessa sijaitsevassa vaunutallissa.

Tyykin rakennus on entinen valimo, joka on peräisin 1870-luvun alkupuolelta. Tekstiilimuseo Tyyki suljettiin yleisöltä vuonna 2013, jolloin se valjastettiin Forssan museon remontin väistötilaksi. Nyt se toimii kokoelmien säilytystilana ja museoamanuenssi Asta Louhelon työskentelytilana.

-Rakennusta ei koskaan kunnostettu museotarkoitukseen. Esimerkiksi katon rakenteista putoaa alas roskaa ja likaa kokoelmien päälle, ja rakennus luovuttaa kaiken lämmön tehokkaasti ulos niin kuin sen kuumien masuunien valimona kuuluisikin. Ajatus sopii huonosti Forssan resurssiviisauteen, Kivimäki toteaa.

Vaunutalli taas muuttui nopeasti arkistoksi noin 20 vuotta sitten, kun Finlaysonin kutomon lopettaessa sen arkistot sijoitettiin museon hoitoon. Arkistolle oli löydettävä nopeasti katto päälle.

 

Museot kiinnostavat suomalaisia. Museoviraston tilastojen mukaan niissä rikottiin viime vuonna jälleen vierailuennätyksiä.

Ajantasainen museo on paikkakunnalle vetovoimatekijä, ja se on näytetty toteen myös Forssassa. Forssan museon kävijämäärät tuplaantuivat sen remontin jälkeen.

-Museo tuo Forssaan ja sen yrityksille vuosittain huomattavat tulot, koska kävijöistä suurin osa tulee ulkopuolelta, Kivimäki lisää.

Koordinaattori Kristiina Huttunen ja Kivimäki toivovat, että tekstiiliteollisuuskokoelman tilakysymys ratkaistaisiin kaupungin organisaatiossa joutuisasti. Keskus voisi olla toiminnassa kahden vuoden kuluttua päätöksestä.

Forssan kaupungin teknisen johtaja Antti Heinilän mukaan kokoelmatilan hankesuunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Tarpeita ja mahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.

Museoväellä on haaveita keskuksen sijainnin suhteen.

-Kuosikeskus voisi sijaita HAMK:n nykyisessä resurssiviisauskeskuksessa Kehräämön kolmannessa kerroksessa. Tila tosin on nyt ammattikorkeakoulun omistuksessa, mutta se olisi kooltaan sopiva ja hyvin saavutettavissa keskellä Kehräämön toimintoja. Sisällöt voisivat levittyä koko kiinteistöön.

-Toinen vaihtoehto on pysyä Tyykin tiloissa valimossa, mutta se vaatisi ison kunnostuksen ja myös väistötilan remontin ajaksi, Kivimäki pohtii.

Kivimäki arvioi, että kuosikeskus olisi edullisin toteuttaa resurssiviisauskeskukseen. Kivimäen arvion mukaan se voisi onnistua noin 300 000 eurolla, kun valimorakennus vaatisi lähemmäs 700 000 euroa.

Kivimäki muistuttaa, että kaikki keskukseen sijoitetut eurot eivät välttämättä tulisi kaupungin kirstusta. Museotoimintaan voi hakea valtion peruskorjausavustusta ja kehittämisrahoja eri lähteistä.

-Forssan museon muutostöiden kokonaiskustannukset olivat 700 000 euroa, josta kaupunki maksoi 350 000 euroa.

 

Kuosikeskuksesta ei ole tarkoitus tehdä perinteistä museota.

-Sen painopiste olisi avoimessa arkistotilassa, johon sekä tutkijoilla että yleisöllä olisi eri tavoin pääsy. Siellä olisi näyttelyllisiä elementtejä, mutta sinne voisi mennä kuin kirjastoon ilman suurta tutkimuksen missiota, Kristiina Huttunen visioi.

Museon tekemissä selvityksissä on käynyt ilmi se, mikä tavallista museovierasta kuoseissa kiehtoisi.

-Kiehtovin juttu on kuosien valtava määrä ja niiden äärelle pääsy, ei rajattu arkistonäyttely.

Massiivinen tekstiiliteollisuuden kokoelma pitää käydä keskusta varten läpi. Sen voisi jakaa Huttusen mukaan kolmeen osioon, koska kokoelmiin on tallennettu runsaasti näytteitä samastakin kuosista.

-Ne voidaan jaotella arvokkaaseen säilytettävään arkistokokoelmaan, hypisteltävään käyttökokoelmaan ja kolmanteen, jota yhteistyökumppanit ja museo voisivat hyödyntää vaikkapa kaupallisesti, hän arvioi.

Kokoelmatyöhön tarvittaisiin kahden henkilötyövuoden verran lisätyövoimaa. Apuun tulisivat myös museon aktiiviset vapaaehtoiset.

 

Nyt eletään modernia hankkeiden aikakautta. Siksi museonkin tavoitteet jakautuvat useaan hankkeeseen, joilla on yhteinen päämäärä eli saada tekstiiliperintö esiin ja käyttöön.

-Iso tavoite pilkotaan pieniksi hankkeiksi rahoituksellisista syistä, koska ulkopuolinen rahoitus kulkee niiden kautta, Huttunen huomauttaa.

Tällä vuosikymmenellä museolla on ollut useita tekstiiliperintöhankkeita. Esimerkiksi Kuoseja kaikille -hankkeessa digitoitiin mallikirjoja ja koottiin kuositietokanta verkkoon.

Tyykistä tulevaisuuteen -hanke työstää juuri elävää ja avointa kuosikeskusta. Suunnitelmaa on tehty viime vuodesta lähtien yhdessä arkiston käyttäjien kanssa. Tätä työtä on rahoittanut EU:n maaseuturahaston Leader-ryhmä LounaPlussa ry.

Tuorein rahoitus tulee Museovirastolta, joka jakoi avustuksia museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Forssan museo sai jaossa 40 000 euroa Kuoseja kaupungille -hankkeeseen. Myönnetty avustus mahdollistaa koordinaattorina toimineen Huttusen palkkaamisen jälleen puoleksitoista vuodeksi.

Kuoseja kaupungille -hanke vie käytäntöön aiemmin syntyneitä ideoita, joista yksi on juuri näkyvyys.

-Syksyn ja talven aikana viiteryhmätapaamisissa nousi vahvasti ajatus siitä, että kuosit pitäisi ehdottomasti tuoda esille kaupunkiympäristöön ja arkeen. Toive oli selkeä, että kuosit näkyisivät myös muualla kuin suljetussa tilassa, Huttunen kertoo.

Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. FL

 

Miljoona tilkkua, 500 metriä hyllyä
Forssan museon hallussa on laaja tekstiiliteollisuuskokoelma, joka on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Se on kattavin kokoelma suomalaisen painokankaan ja painokangassuunnittelun historiaa.Kokoelma sijoitettu kahteen kohteeseen eli Tekstiilimuseo Tyykiin ja vanhan vaunutallin tiloihin Kehräämölle.1861Kokoelma sisältää Forssa-yhtiön (1847–1934), Finlayson-Forssan (1934–2009) ja Finlaysonin (1973–2009) aineistoja.Kankaanpainaminen alkoi Forssassa ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 1861.Vuonna 1951 Finlayson perusti suunnitteluateljeen Forssaan.Poria ja TikkurilaaKun tekstiiliarkisto vuonna 1996 siirtyi Finlaysonilta Forssan museon hoitoon, se sisälsi myös Porin Puuvillan ja Tikkurilan Silkin arkistot Forssan ja Finlaysonin omien lisäksi.Kokoelma sisältää miljoonia kangastilkkuja 1800-luvulta aina vuoteen 2009 sekä kankaisiin liittyvää muuta kulttuuriperintöaineistoa. Kokoelmassa on paljon esimerkiksi kangasnäytteitä, luonnoksia, koneita ja esineistöä.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic