Lounais-Häme

Telaketjuilla voitto mustista talvista

Metsäteollisuuden uusi nousu on kannustanut metsäkoneteollisuutta tuotekehitykseen.
Haasteena ovat olleet varsinkin ojitetut turvemaat, sillä suopohjaisten metsien hyödyntäminen on jäänyt kauas tavoitteista.
– On kohteita, joissa hakkuu on siirtynyt seitsemän vuotta, koska talvet ovat olleet niin rikkonaisia, metsäjaoston puheenjohtaja Teemu Tolppa Kanta-Hämeen koneyrittäjistä kertoo ääriesimerkin.
Apuun ovat enenevässä määrin tulleet telaketjuilla varustetut harvesterit ja puunajokoneet. Keksintö ei ole uusi mutta telaketjut elävät uutta nousukautta metsäteollisuuden vanavedessä.
Puuraaka-aineen kysyntä kasvaa ja teollisuus tarvitsee puuta ympäri vuoden, joten talvihakkuumäärien ennustettavuutta on lisättävä.
– Mäntyöljyn tai puupohjaisen dieselin valmistuksessa puuraaka-aineen pitää olla tuoretta, muuten niistä häviävät tärpätit ja mäntyöljyt, Tolppa perustelee. 
Telat ovat erityisen tarpeelliset ajokoneisiin, jotka kokoavat puita useita kertoja samoja uria pitkin. 
Kehittyneimmät telat mahdollistavat sen, että helpommille talvileimikoille päästään jopa kesällä.
Alkanut talvi saa kiitosta metsämiehiltä – tai varsinkin syksy, josta selvittiin ilman kelirikkoa.
– Syksy oli todella kuiva, joten pellontakaisiin helppoihin talvileimikoihin päästiin pian puintien jälkeen. Metsätiet ovat puolestaan pakkasten ansiosta hyvässä kunnossa ja kestävät painavia kuormia, metsäasiantuntija Juuso Ojanen Metsänhoitoyhdistys Loimijoesta kertoo.
Ojasen mukaan tiestön kunto onkin usein se rajoittava tekijä.
– Säät ovat vaihdelleet viime viikkoina, mutta nyt pääsee melko hyvin leimikoihin, jotka eivät ole varsinaisesti suota.
Lähipäivien ennusteet lupailevat lämpenevää. Ojanen ei kuitenkaan huolestu, jos selvitään ilman vesisateita.
– Vesisade voi kuitenkin tuoda jonkinlaisen pintakelirikon.
Lumen puute on metsähakkuille tässä vaiheessa vuotta ihan hyvä asia: routa pääsee syvemmälle, kun lumi ei eristä maan pinnalla.
Luntakin tarvitaan, jotta kuusikoiden harvennus onnistuu ilman pintajuuriston vaurioitumisia.
– Lumen puutetta voidaan paikata havuttamalla, jolloin maastoon ei jää niin pahoja jälkiä, Ojanen kertoo.
Havuja motokuski saa puista, jotka hän on ensin kaatanut ja sitten karsinut.
Puun kysyntä on hyvällä mallilla, joten turvemaiden rästiin jääneille hakkuille on tarvetta.
Hintakin kannustaa hakkuisiin, varsinkin päätehakkuissa.
– Hyvässä päätehakkuukohteessa maksetaan liki 60 euroa havutukkikuutiolta. Edellisen kerran hinnat ovat olleet tällä tasolla kolmisen vuotta sitten, Juuso Ojanen kertoo.
Päätehakkuun yhteydessä saatavasta kuitupuusta maksetaan 17–22 euroa kuutiolta. Harvennuskohteissa hinta vaihtelee kovasti puuston järeyden mukaan.
– Kone ehtii käsitellä vuorossa semmoiset tuhat runkoa, joten on aika iso ero, ovatko rungot 50- vai 200-litraisia, Ojanen huomauttaa. FL

Asiasanat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic