Lounais-Häme Forssa

Teollisen tekstiilin koneet näytillä Vaunutallissa – Esille saanti on edistysaskel, mutta paikka voisi olla arvokkaampi

Museon vapaaehtoisista koneet ansaitsisivat Vaunutallia arvokkaamman paikan.
Forssan museon korkeakouluharjoittelija Niklas Pietilä kertoi opastetulla kierroksella museon vapaaehtoisille teollisen tekstiilin koneista, jotka olivat käytössä pääasiassa 1950-luvulla. Blackburnissa sijainnut tehdas valmisti Northrop-kutomakoneita 500 kuukaudessa. Suuria harvinaisuuksia ne eivät siis ole. – Koneita on edelleen paljon tallella ja toimintakuntoisina. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan museon korkeakouluharjoittelija Niklas Pietilä kertoi opastetulla kierroksella museon vapaaehtoisille teollisen tekstiilin koneista, jotka olivat käytössä pääasiassa 1950-luvulla. Blackburnissa sijainnut tehdas valmisti Northrop-kutomakoneita 500 kuukaudessa. Suuria harvinaisuuksia ne eivät siis ole. – Koneita on edelleen paljon tallella ja toimintakuntoisina. Kuva: Tapio Tuomela

Forssan ensimmäinen täysautomaattinen kutomakone on jyhkeä ilmestys.

– Työntekijän ei tarvinnut enää vaihtaa sukkulaan uutta lankapuolaa, vaan puola vaihtui automaattisesti patterista, korkeakouluharjoittelija Niklas Pietilä kertoo.

Hän on uppoutunut kesän ajan Forssan museon teollisen tekstiilin koneisiin ja niiden toimintaperiaatteisiin.

Kuositalkoiden vapaaehtoiset ja Ronttismäen puutarhakummit pääsivät testiyleisönä kuulemaan, millainen opastettu kierros koneiden ympärille on syntynyt.

Pietilän perehtyneisyys herätti osallistujissa kehuja ja Northrop-kutomakoneen sukkulanvaihtopatteri lämpimän läikähdyksen.

– Haalin sellaisen romuliikkeestä lapsille leikkiauton ratiksi. Nyt tiedän, mikä se on, Ulla Ahonkallio ilahtui.

 

Ahonkallio toimi melkein kolme vuosikymmentä kudonnanohjaajana. Merja Halonen on puolestaan tehnyt parikymmenvuotisen työuran Finlaysonilla. Koska tekstiilihistoria on heillä sielussa ja sydämessä, koneiden uusi paikka hämärässä Vaunutallissa ei vakuuta.

– Tekstiiliperintö on Forssassa vahva ja koskettaa melkein jokaista. Olisi hienoa, jos koneet saisivat arvoisensa paikan. Tämä tila ei ole sellainen, Halonen mietti.

Museonjohtaja Kati Kivimäenkin visioissa konenäyttely olisi hämmästyttävä, jännittävä ja moniaistillinen kohde.

Valaistuksen parantaminen, oven vaihtaminen ja arkistolavojen siirtäminen tilasta pois voisivat olla realismia, mutta museon lähiaikojen suunnitelmiin ei kuulu suuria uudistuksia.

– Nyt olemme onnellisia siitä mahdollisuudesta, että voimme esitellä koneita yleisölle. Tämä on kohde, joka täydentää muita näyttelyitä, Kivimäki sanoo.

Vaunutallista löytyy kehruukone, kutomakone ja kankaan painamiseen liittyviä koneita. Forssa oli vuosina 1861–1926 Suomen ainoa paikkakunta, jossa valmistettiin painettua kangasta. Kuva: Tapio Tuomela
Vaunutallista löytyy kehruukone, kutomakone ja kankaan painamiseen liittyviä koneita. Forssa oli vuosina 1861–1926 Suomen ainoa paikkakunta, jossa valmistettiin painettua kangasta. Kuva: Tapio Tuomela

Koneet ovat olleet piilossa siitä saakka, kun tekstiilimuseo Tyyki suljettiin yleisöltä vuonna 2013.

Vaunutallissa sijaitsi aiemmin tekstiiliteollisuuden kokoelmia.

– Tekstiilimateriaaleille tila on liian krouvi, mutta ruosteiset koneet eivät täällä enempää pahene, Kivimäki kertoo.

Konejättien haalaaminen Vaunutalliin oli millintarkka operaatio.

– Museotäti on aika avuton 15 000 rautakilon edessä. Täytyy olla kiitollinen Konepaja Virtaselle, joka osasi tehdä tällaisen homman, Kivimäki kiittelee. FL

Yleisöopastus Forssan museon Vaunutallissa, Wahreninkatu 11, 29.8. klo 13. Opastuksia voi myös kysyä museolta.

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic