Lounais-Häme

Terveys ja hyvinvointi jakavat kansan

Länsi ja etelä, itä ja pohjoinen eivät ole samaa maata, kun Suomea tarkastellaan terveyden maantieteen näkökulmasta.

Alhaisen sairastavuuden kunnat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä käsivarren Lappiin. Suurin sairastavuus löytyy Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Itä-Lapista ja Pohjois-Savosta.

Sairastavuuden jakolinja leikkaa maan kahtia Raahesta Lestijärven ja Luhangan kautta Kotkaan.

Selvä raja piirtyy tuoreessa hyvinvoinnin ja terveyden maantieteen tarkastelussa.

-Vedimme yhteen Kelan ja THL:n sairastavuusindeksitietoja saadaksemme tietoja sote-uudistukseen. Laajensimme tutkimuksen valtakunnalliseksi, kertoo Porin kehittämispäällikkö Timo Aro.

 

Sairastavuusindeksi suhteuttaa alueiden väestön sairastavuuden koko maan tasoon. Indeksissä on mukana seitsemän tautiryhmää: syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia.

Jakolinjassa on yksi poikkeus: Läntinen Suomi taistelee syövän kanssa ja itäistä ja pohjoista Suomea leimaa sepelvaltimotauti.

-Yksittäistä selittävää tekijää poikkeamalle ei ole. Voiko tulos olla yhteydessä elintasoon, vaurauteen ja kenties jopa syöpäseulontojen määrään ja terveydenhuollon resursseihin, Aro miettii.

 

Lounais-Hämeen kunnat sijoittuvat sairastavuudessa kaikkien Suomen kuntien vertailussa puolivälin paikkeille. Korkein indeksi on Forssalla, matalin puolestaan Tammelalla.

Yksittäisten tautiryhmien osalta aivoverisuonitaudeissa koko Suomen alhaisin indeksi on Urjalassa.

-En osaa sanoa, mistä se voi johtua, mutta hyvä niin! Ehkäiseviä käyntejä muun muassa kotihoidossa tietylle ikäryhmälle on lisätty, mutta se ei näissä tilastoissa voi vielä näkyä, perusturvajohtaja Elina Anttila sanoo.

Humppilassa tilanne on päinvastainen – aivoverisuonitauti-indeksi on kunnassa Suomen kolmanneksi korkein.

 

Pelkkä asuinpaikka ei määrittele ihmisen terveyttä ja vuosien määrää. Perintö- ja ympäristötekijöiden lisäksi vaikuttavat esimerkiksi elintavat, väestön ikärakenne sekä tulo- ja koulutustaso.

Terveyseroja tekevät myös sukupuoli, siviilisääty ja äidinkieli.

Sairastavuus ja riskit kasautuvat keskimääräistä useammin pienituloisille ja työttömille.

-Muuttoliike on ohjannut nuorta, tervettä ja koulutettua väestöä länteen ja etelään. Samaan aikaan ikärakenne on vanhentunut muuttotappioalueilla, Timo Aro toteaa.

Työkyvyttömyyskin jakautuu samoin alueiden kesken.

Samat erot ilmenevät myös vastasyntyneiden poikien ja tyttöjen elinajanodotteessa. Odotteet ovat korkeimmat Länsi- ja Etelä-Suomen maakunnissa ja matalimmat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Koko maassa vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,1 ja poikien 78,5 vuotta. FL-LM

 

"Elämäntavoista puhutaan paljon"
Aivoverisuonitaudeista kärsitään Humppilassa poikkeuksellisen paljon koko maan keskiarvoon nähden. Mitään yhtä selkeää syytä asialle ei ole, mutta kunnan ikärakenne tekee oman osansa.Potilaat ovat pääsääntöisesti aika iäkkäitä. Ja kun ikää tulee enemmän, myös riski aivoverisuonitauteihin kasvaa, terveyskeskuslääkäri Pauliina Peltonen toteaa.Ikärakenne ei kuitenkaan selitä kaikkea, sillä vanhusväestöön painottuneita kuntia on Suomessa ja Lounais-Hämeessäkin lukuisia. Peltosen mukaan ennaltaehkäisevään työhön voitaisiin terveyskeskuksessa panostaa nykyistä enemmän.Joillakin paikkakunnilla on esimerkiksi tehty joukkoterveystarkastuksia kaikille 50-vuotiaille tai 60-vuotiaille. Hoitajaresurssi meillä on valitettavan pieni. Paljon ennaltaehkäisevää työtä voidaan tehdä hoitajan vastaanotolla.Omassa työssään Peltonen pyrkii ottamaan potilaan elintavat puheeksi aina, kun akuuteilta hoitotoimilta jää aikaa.Harvemmin niistä potilaan aloitteesta puhutaan – aika paljon joutuu kaivelemaan. Yleensä potilasta kiinnostaa kipeä varvas, eivätkä sokeriarvot tai verenpaine.Ajokorttitarkastukset ovat aika hyvä tilanne, jossa kysellä potilaan asioista laajemminkin. Ihmisten terveyden takia minä sitä teen. FL

Uusimmat