Lounais-Häme Helsinki

THL:n raportti: Hallitus nakersi työttömän perusturvaa ja ajoi toimeentulotuelle

Nykyhallitus leikkasi, mutta ei syönyt loppuun edeltävän hallituksen perusturvakorotuksia
Toimeentulotuki on alun perin ajateltu viimesijaiseksi, tilapäiseksi ja täydentäväksi tueksi, mutta nyt siitä on tullut yhä useammalle pysyvä osa toimeentuloa. Kuvaaja: MT = Markku Tanni
Toimeentulotuki on alun perin ajateltu viimesijaiseksi, tilapäiseksi ja täydentäväksi tueksi, mutta nyt siitä on tullut yhä useammalle pysyvä osa toimeentuloa. Kuvaaja: MT = Markku Tanni

Nykyhallitus on heikentänyt työttömien perusturvan tasoa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiistaina julkaistusta raportista. Syynä ovat raportin mukaan työttömyysetuuksien ja yleisen asumistuen leikkaukset sekä aktiivimallista johtuva etuuksien alentaminen.

Suhteellisesti eniten lakimuutosten vuoksi on heikentynyt yksinasuvien ja yksinhuoltajien tulotaso. Syynä on, että yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla asumismenojen osuus on suhteellisesti suurempi, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Hallituskauden alussa esimerkiksi tamperelaisen yksinasuvan työttömän perusturva kattoi vielä 74 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta, kun vuonna 2019 se kattaa enää 62 prosenttia ja aktiivimallin alennusten kanssa 58 prosenttia

Perusturvaetuuksiksi laskettiin vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet.

Toimeentulotukea tilalle, mutta kaikki eivät sitä saa

Perusturvan heikennyksiä paikkaa yhä enenevissä määrin toimeentulotuki. Toimeentulotukea ei laskettu raportissa perusturvaan. Sitä ei tällä hallituskaudella leikattu.

–  Monet eivät hae toimeentulotukea, tai eivät ole siihen oikeutettuja, Tervola kuitenkin huomauttaa.

Perusturvan leikkaukset ovatkin iskeneet juuri heihin, jotka eivät saa toimeentulotukea esimerkiksi puolison tulojen vuoksi.

Jos taas toimeentulotuki lasketaan perusturvaksi, perusturvan varassa elävien tulotaso on pysynyt lähes ennallaan.

Toimeentulotuki on alun perin ajateltu viimesijaiseksi, tilapäiseksi ja täydentäväksi tueksi, mutta nyt siitä on tullut yhä useammalle pysyvä osa toimeentuloa.

THL myös huomauttaa, että toimeentulotuen byrokratia on monin paikoin perusturvaa raskaampaa.

–  Joutuu toimittamaan jopa kuukausittain erilaisia selvityksiä, Tervola kertoo.

Viime hallituskaudella korotettiin huomattavasti

THL julkaisi perusturvan riittävyyden arviointiraportin nyt kolmannen kerran. Laskettaessa mukaan sekä tämä hallituskausi että edellinen 2011–2015, kokonaisuudessaan työttömän perusturva on kohentunut, Tervola kertoo.

–  Viime hallituskaudella työttömän perusturvaa korotettiin huomattavasti. Tässä mennään toiseen suuntaan. Nämä nakerrukset tällä hallituskaudella eivät poista edellisien hallituskausien korotuksia.

Raportissa todetaan, että “riittävän” perusturvan taso on lopulta poliittinen päätös. Tutkimuksessa suuntaa-antavana riittävyyden mittatikkuna olivat Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetit. Niiden perusteella työttömän, kotihoidon tuen saajan sekä vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta.

Työttömien tilanne on mennyt huonompaan suuntaan aiemmasta, eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien tilanne puolestaan pysynyt jokseenkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva on parantunut, mutta taustalla on se, että opintolainaa voi nostaa aiempaa enemmän.

Työttömien perusturvan taso on raportin mukaan Suomessa parempi kuin suurimmassa osassa muita EU-maita, mutta ei parhaimmistoa. Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturvaetuudet ovat Suomea paremmat vain Luxemburgissa ja Saksassa, mutta ilman lapsia asuvan pariskunnan osalta Suomi on vasta sijalla kahdeksan.

Uusimmat