Lounais-Häme

THL:n suurselvitys: Huostaanottoja puretaan Suomessa aniharvoin — Joka kolmas sijoitus kestää yli puolet lapsen elämästä

Joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottoon Suomessa ei ryhdytä helposti, mutta jos näin tapahtuu, huostaanottopäätös puretaan vain aniharvoin.

Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinninlaitokset (THL) raportista. Selvitys on laajin koskaan Suomessa tehty lasten sijoitusten pituuksia arvioiva kokonaistarkastelu.

-Tutkimuksissa on aiemmin esitelty pieniä osakokonaisuuksia vastaavista asioista, mutta näin kattavasti lukuja ei ole avattu, toteaa raportin koostanut erikoistutkija Martta Forsell THL:stä.

-Selvitys kuvaa kattavasti sijoitettujen lasten ja lastensuojelun tilannetta tällä hetkellä Suomessa.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusaika vaihtelee huomattavasti.

Joka neljännellä elämänsä aikana sijoitukseen joutuvasta lapsesta sijoitusaika jää hyvin lyhytaikaiseksi eli alle viiteen prosenttiin lapsen elämän pituudesta. Lyhyimmillään tämä tarkoittaa muutamia vuorokausia ja pisimmillään alle yhdeksää kuukautta.

-Aineiston perusteella sijoitukset eivät koskaan ala huostaanotolla. Yhteiskunta näyttäisi pyrkivän käyttämään kaikki muut tukikeinot ennen lastensuojelun raskaimpien toimenpiteiden aloittamista, Forsell analysoi.

-Toisaalta, jos huostaanottopäätös tehdään, se puretaan todella harvoin. Aineiston mukaan vaikuttaakin siltä, että kerran tehty huostaanotto jatkuu usein lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.

Pitkä sijoitus tarkoittaa yleensä huostaanottoa

THL:n aineiston perusteella pitkien sijoitusten määrä on ollut viime vuodet lievässä kasvussa ja lyhyiden jaksojen määrä puolestaan laskussa.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle ei ole yhtä kuin lapsen huostaanotto. Vuonna 2016 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lähes 14 700 lasta. Heistä noin 60 prosenttia oli myös huostaanotettuina.

-Harvinaisimpia huostaanotot olivat alle kaksivuotiaiden sijoitettuna olleiden ikäryhmässä, noin 27 prosenttia, Forsell kuvailee.

-Tässä on iso ero, sillä muissa ikäryhmissä kaksi kolmesta sijoitetusta lapsesta oli lisäksi huostassa.

Pitkien sijoitusten taustalla on lähes aina lapsen huostaanotto. Tarkasteluvuonna kaikista huostaanotoista purkautui ainoastaan 4,5 prosenttia.

-Eniten huostaanotettuina oli 7–12-vuotiaita. Eniten huostaanottoja päättyi 16–17-vuotiaiden ikäryhmässä, eli yhdeksän prosenttia kyseisen ikäryhmän huostaanotoista.

Harvinaisinta huostaanoton päättyminen oli 3–12-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tarkasteluvuonna purkupäätös tehtiin vain kolmella prosentilla huostassa olleista.

Vertailu tehtiin tuoreimmista luvuista

Tavallisimmin lapsi päätyy ensimmäistä kertaa kodin ulkopuoliseen sijoitukseen joko alle yksivuotiaana vauvana tai teini-ikäisenä 14–17-vuoden iässä. Mitä pidemmäksi lapsen elämän ensimmäinen sijoitus venyy, sitä epätodennäköisemmin sitä enää puretaan.

Tyypillisin kodin ulkopuolelle sijoitettu on 13–18-vuotias nuori.

THL haarukoi selvityksessä laajempaa kuvaa sijoitusten kestosta Suomessa vertailemalla kahta eri tutkimusryhmää.

Ensimmäisessä rajauksessa vertailtiin kaikkia vuonna 2016 sijoitettuna olleiden 0–17-vuotiaiden lasten tietoja.

-Vuoden 2017 lastensuojelun tilastot valmistuvat vasta kuukauden kuluttua, joten käytetty materiaali oli tuorein mahdollinen, Forsell selvittää.

Syventävää tietoa selvitys haki tarkastelemalla vuonna 1999 syntyneiden, jossain vaiheessa elämänsä aikana sijoitettuna olleiden lasten sijoitushistoriaa.

-Tämä ikäryhmä täytti 17 vuotta vuonna 2016, mikä mahdollisti koko lapsuusajan sijoitushistorian tarkastelun.

Tarkastelu osoitti, että yli puolella sijoitetuista lapsista elämänaikainen sijoituksen kesto jäi alle vuoden mittaiseksi Toisaalta viidennes vuonna 2016 sijoitettuina olleista 17-vuotiaista oli ollut sijoitettuna vähintään puolet elämästään.

 

Oikaisu 24.4.2018 klo 14.31:
Uutisen tietolaatikossa todettiin, että huostaanotto on viimesijainen keino ja tarkoittaa, että vanhemmat menettävät lapsen huoltajuuden. Tosiasiassa huoltajuus kuitenkin muodollisesti säilyy vanhemmilla, vaikka yhteiskunta hoitaa sijoituksen aikana huoltajan tehtäviä. Lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi lastensuojelun työntekijöiden tulee tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa.

Huostaanotto viimesijainen keino
Vaikeassa tilanteessa alaikäinen voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle asumaan.Vuonna 2016 Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna yhteensä noin 14 700 lasta.Lyhytaikainen sijoitus voi tapahtua yhteisymmärryksessä vanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen kanssa. Teinien sijoituksissa syy saattaa olla esimerkiksi välien kiristyminen vanhempien kanssa.Kiireellinen sijoitus on tilanne, jossa yhteiskunta ottaa välittömässä vaarassa olevan lapsen hoitaakseen. Vaara voi johtua vanhempien kyvyttömyydestä huolehtia lapsesta esimerkiksi päihtymyksen tai sairauden takia. Toisinaan syynä on lapsen oma oireilu.Kiireelliset sijoitukset ovat aina väliaikaisia. Jos tilanne korjaantuu, lapsi voidaan palauttaa huoltajilleen.Huostaanotto on viimesijainen keino ja yleensä seurausta pitkään jatkuneista vakavista ongelmista lapsen perheessä.Huostaanottossa huoltajuus säilyy muodollisesti vanhemmilla, vaikka yhteiskunta hoitaa sijoituksen aikana huoltajan tehtäviä. Lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi lastensuojelun työntekijöiden tulee tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa.Vuonna 2016 noin 60 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista oli myös huostaanotettuina.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat