Lounais-Häme

Tiedätkö, miten Saaren kansanpuisto eroaa Liesjärvestä ja Torronsuosta? – Ulkoilijan tulee muistaa tietyt säännöt

Retkeilijän tulee olla tarkkana siitä, missä liikkuu, sillä jokamiehenoikeudet eivät päde kaikkialla. Esimerkiksi Saaren kansanpuistolla on eronsa Liesjärveen ja Torronsuohon, mutta yhteistä niille on se, että luontoa tulee kunnioittaa ja muut retkeilijät huomioida. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Forssan Lehden Kesälehdessä 1.6.2022.
Pääsääntö on, että kun suuntaa luontoon, se on jätettävä sellaiseen kuntoon kuin se oli sinne saapuessakin. Kuva: Toni Kitti

Luontoon suuntaavaa voi hämmentää se, että Saaressa pätee eri säännöt kuin Torronsuolla ja Liesjärvellä. Syynä on tietysti muutaman kirjaimen ero: Kun Saari on kansanpuisto, Torronsuo ja Liesjärvi ovat kansallispuistoja.

Jo lähtökohta alueille on erilainen. Kun Saaren kansanpuisto on alun perinkin suunniteltu nimenomaan virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi, ovat kansallispuistot kokonaan suuria luonnonsuojelualueita, joiden yksi tärkeä tehtävä on nimensä mukaisesti turvata luonnon monimuotoisuutta.

Saaren kansanpuistossa pätevät jokamiehenoikeudet, kun taas Liesjärvellä ja Torronsuolla toimintaa rajoittaa kansallispuistojen järjestyssäännöt, jotka määrittävät kielletyn ja sallitun.

Missä saa taittaa timotein suupieleen?

Saaren kansanpuistossa tulee kuitenkin huomioida se, että myös suurin osa Kaukolanharjusta on luonnonsuojelualuetta, johon pätevät osittain eri säännöt kuin Portaantien kaakkoispuolelle.

Kaikilla näillä alueilla saa kyllä liikkua, kerätä marjoja ja ruokasieniä, mutta Torronsuolla, Liesjärvellä ja Kaukolanharjulla niihin liittyy rajoituksia. Esimerkiksi Torronsuolla ja Liesjärvellä ei saa huhtikuun alusta heinäkuun puoliväliin saakka liikkua tietyillä alueilla linnuston pesimärauhan turvaamiseksi. Luonnonsuojelualueilla ei marjojen ja ruokasienten poimimisen lisäksi saa kajota muuten kasveihin tai niiden osiin. Esimerkiksi vaikkapa timotein taittaminen suupieleen on siis sallittua Saaren kansanpuistossa – pois lukien Kaukolanharju – mutta ei Torronsuolla tai Liesjärvellä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ota selvää etukäteen

Voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta lohduttaa, että kahdella perussäännöllä pärjää hyvin pitkälle: Kunnioita luontoa ja huomioi muut retkeilijät.

– Mihin sitten onkaan menossa, niin kannattaa selvittää etukäteen, mitä kohteessa pitää huomioida, Peltonen sanoo.

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuston Retkietiketistä löytyy yksinkertaiset ohjeet luonnossa toimimiseen. Samalta Luontoon.fi-sivustolta löytyvät tarkat ohjeet sekä kartat Torronsuon, Liesjärven ja Saaren kansanpuiston osalta, että mitä saa tehdä milläkin alueilla.

Huomioitavaa on kaikilla alueilla muun muassa se, että tulenteko on sallittua vain laavulla ja merkityillä tulentekopaikoilla – jos voimassa ei ole metsäpalovaroitusta.

Hyvä on myös muistaa, että vaikka koirat ovat tervetulleita luontokohteisiin, lemmikit tulee pitää kytkettyinä. Roskien vieminen on tietysti

– Hyvä perussääntö on se, että retkestäsi ei jää jälkiä. Luonto ja maisemat eivät siis saa kärsiä, Peltonen toteaa.

Torronsuon pitkospuut on jo pitkälti uusittu. Kuva on esteettömältä reitiltä. Kuva: Tapio Tuomela

Parkkipaikka hyvä lisä

Lounais-Hämeen luontokohteille Peltonen povaa jälleen vilkasta kesää. Kansallispuistojen suosion kasvu ehti alkaa jo korona-aikana, ja jälleen viime vuonna Torronsuon ja Liesjärven kävijämääräennätykset menivät uusiksi.

Metsähallitus on myös panostanut alueisiin. Tämän vuoden merkittävin satsaus on Torronsuon uuden sadan auton parkkipaikka-alueen rakentaminen.

– Saaren kansanpuisto on oma hyvä lisänsä, sillä on hienoa, että alueella on erityyppisiä retkeilykohteita. Matkailija voi esimerkiksi tulla viipymään alueelle viikonlopun ajaksi ja tutustua useisiin luontokohteisiin samalla, Peltonen iloitsee.

Kansanpuisto vai kansallispuisto?

Kansallispuistot

Kansallispuistot ovat valtion alueille perustettuja suuria luonnonsuojelualueita.

Niiden ensisijaisina tavoitteina on turvata luonnon monimuotoisuutta ja tarjota ihmisille mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja toimimiseen.

Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1930-luvun lopulla.

Kansallispuistoja on Suomessa 41.

Kansallispuistoista vastaa maa- ja metsätalousministeriön alainen Metsähallitus.

Kansanpuistot

Kansanpuisto ovat virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikkoja, joita ovat alun perin perustaneet muun muassa työväenjärjestöt tai maaseutuyhdistykset.

Saaren kansanpuiston perusti Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys Tammelan Saaren kartanon maille vuonna 1932.

Kansanpuistot eivät toimi kansallispuistojen tapaan valtion alueilla, eikä niistä vastaa valtion laitokset. Siksi niillä ei ole myöskään vastaavaa virallista asemaa kuin kansallispuistoilla.

Uusimmat

Fingerpori

comic