Lounais-Häme

Tietoisuus keliakiasta on kasvanut, mutta yhä vähäistä – “Monet sekoittavat sen allergiaan”

Kansainvälistä keliakiapäivää vietetään 16. toukokuuta. Suomessa keliaakikon elämää ovat vaikeuttaneet korvausten leikkaukset.
Arkistokuva. Kuva: Lassi Puhtimäki
Arkistokuva. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hämeen keliakiayhdistys ry:n puheenjohtaja Marjo Kylänpää on sitä mieltä, että ihmiset eivät tiedä keliakiasta tarpeeksi.

– Monet sekoittavat sen allergiaan ja ajattelevat, ettei sillä ole niin väliä, mitä syö.

Kylänpään mukaan keliakiaa verrataan usein laktoosi-intoleranssiin.

Sairauksien välillä on kuitenkin merkittävä ero, sillä laktoosi-intoleranssia ei yleensä seuraa muita sairauksia. Keliakiasta voi hoitamattomana seurata osteoporoosi, diabetes tai pahimmillaan suolistosyöpä.

Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa ihmisen oma puolustusmekanismi pettää ja elimistö alkaa tuhota omia kudoksiaan.

Keliakiaan ei ole lääkettä, vaan sen ainoa hoitokeino on gluteeniton ruokavalio.

– Gluteenittomien tuotteiden määrä on lisääntynyt, mutta hinnat eivät ole laskeneet, Kylänpää kertoo.

Ennen Suomessa keliakiaa sairastavat saivat 23,60 euron kuukausikorvauksen ruokaostoksiin. Vuoden 2016 Sipilän hallitus poisti korvauksen 16 vuotta täyttäneiltä keliaakikoilta. Lapset saavat korvausta yhä.

– Toivon, että seuraava hallitus tekee muutoksia. Demarit ajoivat oppositiossa tätä asiaa. Minusta olisi vastuullista, että vallan kahvoissa tehtäisiin myös niitä asioita, mitä on oppositiossa peräänkuulutettu.

Kansainvälistä keliakiapäivää vietetään toukokuun 16. päivä. Kylänpää toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät, että keliakia ei ole hoidettavissa oleva allergia, vaan elinikäinen sairaus.

– Trendien vuoksi gluteenitonta ruokaa syövät eivät tee keliaakikoille varsinaista palvelusta. Ravintolakeittiöissä mennään aivan sekaisin, kun osa asiakkaista voi joskus syödä gluteenia ja joskus ei. Keliaakikoille se on ehdoton ei, ja ruoan suhteen pitää olla todella tarkkana. FL

Uusimmat