Lounais-Häme

Tietokirjailijan kyyditsemänä aikamatkalle

Tietokirjailija, arkeologi Ilari Aalto vieraili lasten ja nuorten tietokirjapäivänä perjantaina Humppilan kunnankirjastossa kertomassa Humppilan seitsemäsluokkalaisille aikamatkailusta.

Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoitti lasten ja nuorten tietokirjapäivänä 20 tietokirjailijan vierailut kirjastoihin ympäri Suomen. Tapahtuma oli laatuaan kolmas.

Ilari Aalto on julkaissut yhdessä puolisonsa, kuvataitelija Elina Helkalan kanssa teokset Matkaopas keskiajan Suomeen (2015) ja Matka muinaiseen Suomeen (2017).

Lisäksi hän kirjoitti käännöskirjaan Aikamatkaajan opas historiaan (2016) kaksi Suomea koskevaa osiota.

Aikamatkailu ei valitettavasti ole käytännössä mahdollista, mutta Aalto tarjoaa lukijoilleen käsityksen, millaista varhaisen ajan Suomessa olisi, mitä voisi tehdä ja missä saattaisi yöpyä ja syödä.

Matkaopas keskiajan Suomeen sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

-Kirjaa oli kovin hauska tehdä, mutta myös haastavaa.

Tutkijan oli ammennettava tarinansa noin 6000 kirjallisen lähteen perusteella.

Silloinen Suomi eli keskiaikana Ruotsin itämaa ei ollut merkityksetön paikka. Siellä oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki. Tosin 2300 asukkaan Humppilassakin on nykyään hiukan enemmän asukkaita kuin 1400-luvun Turussa.

Suomessa oli samoihin aikoihin kaikkiaan noin 200000 asukasta. Asumukset olivat matalia savupirttejä.

Aikamatkaajan oppaaseen Aalto loihti kuvaukset Turusta piispa Hemmingin reliikkien julistamisjuhlasta 1514 ja nuijasodan tähtihetkestä Nokialla 1596.

Uusin kirja, Matka muinaiseen Suomeen: 11000 vuotta ihmisen jälkiä, ei ole niinkään aikamatkakirja vaan nojatuolimatka halki Suomen muinaisjäännösten pariin.

Suomessa riittää Aallon mukaan paljon ja pitkältä aikaa kiehtovia muinaisjäännöksiä.

Tutkittavaa riittää. Vieläkään ei varmasti tiedetä, miksi esimerkiksi jatulintarhat ja kuppikivet on tehty. Tutkijathan eivät pääse menneisyyden ihmisten pään sisään.

Seitsemäsluokkalaiset Helmi Leinonen ja Jussi Haapala kehuivat Aallon vierailua mielenkiintoiseksi.

Myllynkulmalla asuvana Jussille on tuttu myllyn muinaisjäännös. Helmistä on kiehtovaa saada tietää, miten ennen on eletty.

Ilari Aalto itse innostui muinaismuistoista jo pikkupoikana.

Hänen ensimmäinen kosketuksensa muinaisjäännöksiin tapahtui, kun isä, valokuvaaja Terho Aalto vei hänet viisivuotiaana Janakkalaan Hakoisten linnavuorelle. Siitä pitäen alkoi kiehtoa ajatus päästä arkeologina kaivamaan historian salaisuuksia.

-Se oli mieleenpainuva kokemus.

Hämeenlinnalaislähtöinen Aalto valmistui maisteriksi Turun yliopistosta 2016 ja työskentelee myös Aboa Vetus & Ars Nova -museossa tutkijana.

Turkulaistunut Aalto arvioi, että Hämeen linna vie hänen sydämessään voiton Turun linnasta.

-Se on lapsuuden linna, jossa olen pennusta ravannut.

-Se on ehkä sympaattisempi kuin valtava Turun linna. FL

Uusimmat