Lounais-Häme

Tietopaketti: Rikosuutisissa usein esiin nouseva Cannonball on kotimainen moottoripyöräjengi

Cannonball MC on muista tunnetuista moottoripyöräkerhoista poiketen perustettu Suomessa, eikä sillä ole ulkomaista kattojärjestöä. Kokosimme tietopaketin kerhosta, jonka hämäläisiä jäseniä vastaa tällä viikolla syytteisiin Itä-Suomen hovioikeudessa.
Cannonball Hämeenlinnan kerhotilan seinässä on myös alajengi Squad 32:n kyltti. Kuva: Pekka Rautiainen

Mikä on Cannonball?

Cannonball MC (CMC) on yksi Suomen tunnetuimmista moottoripyöräkerhoista. Kerhon perusti vuonna 1991 Helsingissä Jari Uotila, joka johti kerhoa aina kuolemaansa asti vuonna 2012.

CMC on kotimainen kerho toisin kuin muut Suomessa toimivat tunnetut, ”prosenttijengeinä” pidetyt moottoripyöräkerhot. Keskusrikospoliisi (KRP) arvioi, että kerhossa on noin 200 jäsentä. Jäsenmäärä on pysynyt viime vuodet melko samana, vaikka vaihtuvuutta on ollut.

Osastot

CMC:lla on osastot (chapterit) Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Ulvilassa, Seinäjoella, Heinolassa, Kausalassa ja Tallinnassa.

Paikalliset osastot ovat itsenäisiä ja KRP:n mukaan kullakin osastolla on oma johtajansa. Joidenkin tietojen mukaan kerholla on ainakin ollut ylintä käskyvaltaa pitävä presidentti.

Vuonna 2017 CMC hajosi sisäisiin riitoihin. Jengiläiset polttivat kerholiivejään osoituksena erosta. Sittemmin CMC on kasannut rivinsä uudelleen. Alakerhona toimii Squad 32.

Jäsenet

Kerhossa on muiden moottoripyöräjengien tapaan hierarkia, johon kuuluu täysjäseniä, prospecteja (kokelasjäseniä) ja hangaroundeja, eli kerholaisten kanssa tiiviisti tekemisissä olevia henkilöitä.

Täysjäsenillä on asemasta kertovia nimikkeitä, kuten road captain (ajojärjestelijä) ja sergeant of arms (lähteestä riippuen joko asekersantti tai kiinteistö- ja kalustovastaava, eräänlainen talonmies). Asemasta kertovat myös merkit kerholaisten liiveissä.

Lisäksi CMC:ssa on ainakin ollut nomad-jäseniä, joilla ei ole varsinaista paikkakuntaan sidottua kotikerhoa.

Rikollisia vai moottoripyöräharrastajia?

CMC on poliisin käsityksen mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä. Näkemys on vahvistettu lainvoimaisissa tuomioissa, ja kerhon jäseniksi todetut ovat saaneet vankilatuomioita muun muassa väkivalta-, huume- ja ampuma-aserikoksista. Ilta-Sanomien vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan CMC:n silloisista jäsenistä kuitenkin vain viisi prosenttia oli tuolloin vankilassa.

Osastoilla on yhteistyötä, kuten yhteisajoja kesäisin. Poliisin mukaan yhteistyö ulottuu laittomaan toimintaan ja jengiläiset hyödyntävät CMC:n väkivaltaista mainetta ja ulkoisia tunnuksia rikollisessa toiminnassa ja ansaintamielessä.

Kerhon jäsenillä on erilainen käsitys. Oikeussaleissa on usein kuultu puolustus, jonka mukaan kerhon jäsenet saattavat syyllistyä rikoksiin, mutta jokainen päättää itsenäisesti ja vastaa omista teoistaan.

Osastojen some-tilien mukaan kerhotaloilla järjestetään juhlia, penkkipunnerruskilpailuja ja biljarditurnauksia. Kerho kerää jäsenmaksuja, joilla katetaan kerhon toimintaa. Alempiarvoiset kerholaiset päivystävät väijyvuoroissa kerhotaloilla ja heillä on ehdoton tottelemisvelvollisuus.

Oikeudessa kerholaiset ovat pyrkineet häivyttämään kuvaa yhtenäisyydestä. Keväällä 2019 lukuisia CMC Hämeenlinnan ja Heinolan osastojen jäseniä tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa huume-, väkivalta- ja ampuma-aserikoksista. Kukaan jengiläisiksi nimetyistä ei käyttänyt oikeudessa kerholiivejä.

Kyseisen rikosjutun esitutkinnassa eräs kerholainen kuvaili poliisille CMC:n toimintaa seuraavasti: ”Moottoripyöräkerho, jossa ajellaan ja korjaillaan pyöriä”.

Lue myös: Moottoripyöräkerhon hakatuksi joutunut kokelas puhui suunsa puhtaaksi – Jengiläiset hovioikeudessa

Hämeenlinnan osasto

CMC Hämeenlinnan toiminta ei ole ollut viime aikoina erityisen näkyvää. Hämeen poliisin mukaan osasto on aktiivinen, mutta poliisi ei arvioinut osaston jäsenmäärää.

Hämeenlinnan osaston jäsen kertoi toiminnasta vuonna 2015, kun kerho kutsui Hämeen Sanomat kylään. Haastattelussa kerholainen kiisti CMC:n olevan rikollisjärjestö ja sanoi, että kerhosta ei aiheudu naapurustoon häiriöitä.

– Emme ole mikään rikollinen salajärjestö. Tiloissamme saa vapaasti käydä. Jos soittaa ovikelloa ja esittelee itsensä, ainakin keitämme kahvit, kerholainen lupasi.

Sittemmin lukuisat CMC Hämeenlinnan osaston jäseniksi nimetyt henkilöt ovat saaneet vankeusrangaistuksia. Poliisi on ratsannut Hämeenlinnan osaston kerhotilan ainakin vuosina 2015 ja 2018.

Syksyn 2018 ratsiassa otettiin kiinni otettiin useita henkilöitä, joista osa tuomittiin käräjillä ja on nyt joulukuussa vastaamassa uudelleen syytteisiin hovioikeudessa.

Hämeenlinnan kerhotalo

CMC Hämeenlinna muutti nykyisiin kerhotiloihin Käikälään vuonna 2015. Kerhotalon seinässä on CMC:n kyltin lisäksi uuden alajengin Squad 32:n kyltti.

Kiinteistön omistaa Vanajaveden Sosialidemokraattinen Yhdistys, joka vuokrasi Kisapirttinä tunnetun kokoustilansa Kanta-Hämeen Moottoriurheilun Tuki ry:lle (KH-MOT). Vuokrasopimusta hämmästeltiin aikoinaan laajasti, mutta demarien edustajan mukaan KH-MOT ry:n yhteys Cannonballiin oli yllätys.

Patentti- ja rekisterihallituksen tiedoista selviää, että KH-MOT:n nimenkirjoittajana toimi vuokraamisen aikaan samanniminen henkilö, joka tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa viime keväänä yhteensä 10,5 vuoden vankeuteen huume- ja väkivaltarikoksista.

Oikeudessa syyttäjä nimesi miehen Hämeenlinnan osaston johtajaksi. Mies on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

 

Lähteet: KRP, Hämeen poliisi, Forssan Lehden ja Hämeen Sanomien arkisto, poliisin esitutkintamateriaali, oikeuksien haastehakemukset sekä tuomiolauselmat, Patentti- ja rekisterihallitus, Kultainen vasikka -kirja, Ilta-Sanomat, Iltalehti.

Uusimmat

Näkoislehti

13.8.2020

Fingerpori

comic