Lounais-Häme

Tilastot kertovat: Forssalaisten nuorten tilanne monelta osin paranemassa

Keskiviikkona Forssan kaupungintalolla järjestetyssä Tulevaisuuden tekijät -seminaarissa Osaavasti yrityksiin -hankkeen projektipäällikkö Jukka Lidman osoitti numeroin, että monilta osin nuorten hyvinvoinnin osalta ollaan kaupungissa menossa hyvään suuntaan.

-Meillä menee pitkästä aikaa hyvin. Tilastoja on hyvä osata lukea oikeassa mittakaavassa. Meille syntyy niiden kautta ehkä kuva, että nuorilla menee huonosti, vaikka saattaakin mennä paremmin kuin aikoihin, Lidman totesi.

Lidman nosti seminaarissa esiin useita pitkän ajan tilastoja, jotka kertovat, että nuorten tilanne on parantunut viime vuosina esimerkiksi työllisyyden, päihteidenkäytön ja koulutuksen suhteen.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) antoi omat kiitoksensa esimerkiksi alle 30-vuotiaiden palvelupiste Ohjaamo Forssalle.

-Meillä on hyvät näytöt nuorten palvelujen järjestämisestä, josta voisimme ehkä enemmänkin pitää ääntä myös valtakunnallisesti, Grahn-Laasonen sanoi.

Vaikka Forssassa on edelleen alle 25-vuotiaita työttömiä valtakunnallista keskiarvoa enemmän, ero on kaventunut huomattavasti. Helmikuussa 2018 nuorista työttömiä oli 14,2 prosenttia, kun koko maan lukema oli 12,6.

-Jossain vaiheessa ero oli jopa kahdeksan prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on ollut korkealla jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta viime vuonna alkoi käänne parempaan. Työmarkkinat ovat nyt alkaneet taas vetää, Lidman kertoi.

Kuten valtakunnallisestikin, myös Forssan seudulla nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt selvästi. Vuonna 2000 Suomen 8.–9.-luokkalaisista vielä 25 prosenttia poltti tupakkaa, nyt tupakoijia on vain 7,8 prosenttia ikäryhmästä.

-Forssalaisten nuorten keskuudessa luvut ovat valtakunnallisia numeroita korkeammat, mikä on tietysti huolestuttavaa. Kehitettävää on edelleen paljon, mutta trendi on hyvä, kun päihteiden käyttö vähenee, Lidman totesi.

Lidman totesi, että koulutustaso on yhä Forssassa verrattain alhainen, mutta numerot olivat vielä muutama vuosi sitten huomattavasti rumemmat. Forssassa joka viidennes 25–29-vuotias on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vielä vuonna 2013 ilman jatkotutkintoa oli joka neljäs.

Ylempi korkeakouluasteen tutkinto on Forssassa vain kahdella prosentilla 25–29-vuotiaista, kun valtakunnallisesti lukema on yhdeksän. Alempi korkeakoulututkinto on Forssassa 15 prosentilla, koko Suomessa tutkinnon on ikäryhmästä hankkinut 22 prosenttia.

-Koulutustason osalta Forssan ero valtakunnalliseen tasoon kasvaa. Ero kasvaa todennäköisesti jatkossakin, Lidman kertoi.

Kuten koko maassa, myös Forssassa väestö on silti yhä kouluttautuneempaa. Grahn-Laasonen nostikin esiin hiljattain julkaistun valtakunnallisen Nuorisobarometrin, jossa todettiin, että lähes kaikki nuoret uskovat, että koulutuksella pystyy vaikuttamaan omiin työllistymismahdollisuuksiinsa.

Suuri syy koulutustason eroihin löytyy muuttotilastoista. 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä Forssa on selvä muuttovoittokunta, mutta 20–24-vuotiaita lähtee paikkakunnalta selvästi enemmän kuin tulee uusia.

-Nuoret tulevat tänne toisen asteen koulutukseen ja lähtevät sen jälkeen täältä jatko-opintoihin. Muuttoliike ja koulutustaso ovat kaksi huolestuttavaa asiaa, mutta muissa tilastoissa on saatu käännettyä tilanne oikeaan suuntaan, Lidman totesi.

Grahn-Laasonen totesi kuitenkin, että nuorten aikuisten muutto Forssasta pois ei niinkään ole ongelma, vaan tärkeämpää on se, saadaanko pois muuttaneet palaamaan.

-On vain hyvä lähteä katsomaan maailmaa ja opiskelemaan muualle. Lapsille ja nuorille on kuitenkin tärkeää luoda tunne, että tänne haluaa palata perustamaan omaa perhettä ja kasvattamaan omia lapsia, Grahn-Laasonen sanoi. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat