Lounais-Häme

Toimimattomia palovaroittimia, huoltamattomia hormeja – Vain joka kymmenes kiinteistö huolehtii hyvin paloturvallisuudestaan

Palovaroittimet ovat huoltamatta yli puolessa kotitalouksista, ilmenee vuositilastosta. Kuva: Marko Kullanen
Palovaroittimet ovat huoltamatta yli puolessa kotitalouksista, ilmenee vuositilastosta. Kuva: Marko Kullanen

Vain joka kymmenes kiinteistö huolehtii hyvin paloturvallisuudestaan. Suomessa kiinteistöjen pelastusturvallisuuden yleinen tilanne on välttävä ja yli 30 prosenttia kiinteistöistä kuuluu riskiryhmään.

Tiedot käyvät ilmi pelastusturvallisuuden vuositilastosta, jonka on tuottanut kiinteistö- ja työturvallisuuteen erikoistunut Safetum.

Tilasto perustuu lähes 4  000 asuin- ja toimistokiinteistön tarkastuksiin ja riskiarvioihin. Kyseiset kiinteistöt sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Espoossa, Oulussa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella ja Lapissa.

Tarkastuksissa selvisi, että palovaroittimet olivat huoltamatta yli 60 prosentissa kiinteistöissä. Lisäksi savunpoistojärjestelmän vuosihuolto

olivat tekemättä kiinteistöistä lähes 40 prosentissa. Riskien tunnistamisen tarkoitus on lisätä turvallisuutta.

Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo tiedotteessa, että taloyhtiöiden johtamisessa näkyy kahtiajako.

–  Parhaimmisto kehittää aktiivisesti kaikkea toimintaa, myös turvallisuutta. Osa taas keskittää tarmonsa ja luovuutensa kaiken vaivannäön minimoimiseen, Jurvelin kertoo.

Hänen mukaansa vain harvat taloyhtiöiden hallitukset tiedostavat, että myös hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen, jos vahinko tapahtuu.

Turussa suurin osa väestönsuojista ei ole kunnossa

Turvallisimmat kiinteistöt löytyivät Espoosta ja Oulusta. Huonoimmat pisteet saivat Turku ja Vantaa. Esimerkiksi Turussa yli 70 prosentissa kiinteistöistä väestönsuoja ei ollut kunnossa.

Myös kärkikaupungeissa oli turvallisuudessa puutteita. Muun muassa Oulussa kiinteistöjen leikkipaikoista yli 40 prosenttia ei ollut turvallisia. Helsingissä lähes 30 prosentissa kiinteistöistä jätepiste ei ollut sijoitettu asianmukaisesti.

Jätepisteen tulee sijaita kahdeksan metrin päässä rakennuksesta tai olla palo-osastoitu, jotta mahdollinen palo ei pääse leviämään rakennukseen. Lähellä rakennusta sijaitseva jätepiste on tuhopolttoriski.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic