Laiduntavien lampaiden ahkerien leukojen jälki näkyy eri puolilla Hämettä.
Katraat hoitavat muun muassa Saaren ja Portaan kylien valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Tammelassa.
– Saaren kartanon alueella lampaamme ovat hoitaneet maisemaa jo vuosia, ja alue näyttää aivan satumetsältä, luonnehtii tammelalaisen Syrjälän lammastilan emäntä Katja Syrjälä.
Kartanolla on todettu, että alueen pysyminen avoimena edellyttää lehmien ja lampaiden yhteislaidunnusta, sillä maisemanhoitajina eläimet täydentävät toisiaan.
Määkiviä maisemanhoitajia mahtuisi Hämeeseen lisääkin.
Maisema-asiantuntija Katriina Koski Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista kertoo, että laidunnusta hyödynnetään eri puolilla maakuntaa, mutta lounaisessa Hämeessä on erityinen laidunnuskeskittymä.
– Lampaiden maisemalaidunnuksen suosio on kasvanut Hämeessä viime vuosina, mutta nykyistä enemmänkin sitä voitaisiin harjoittaa. Maakunnassa on paljon vanhoja perinnebiotooppeja, joita ei nykyisellään hoideta mitenkään, mutta joille lampaat soveltuisivat laiduntamaan erittäin hyvin, Koski toteaa.
Koski arvioi, että maisemalaidunnuksen suosion taustalla on ainakin osin huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.
– Laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta, sillä se tarjoaa hyvät elinolosuhteet linnuille, hyönteisille ja sienille. Lisäksi se on tehokas ja edullinen keino pitää maisema avoimena ja viihtyisänä, hän sanoo.
Haitalliset vieraslajit pysyvät kurissa, kun lampaat pistelevät ne poskeensa.
Portaan kylässä sijaitsevan Syrjälän tilan lampola on kesällä tyhjillään. Yli tuhat texel-rotuista luomulammasta on hoitamassa maisemaa sekä tilan omilla pelloilla, lähikylien maisemissa, Forssan Loimalammella ja Tammelan keskustassa.
Laidunnuksesta on kertynyt Syrjälöille vain positiivisia kokemuksia. Lampaat ovat saaneet olla rauhassa ja ohikulkijat ovat tarkkailleet niiden hyvinvointia.
– Täällä odotetaan lampaiden tuloa keväällä laitumelle. Kyläläiset kyselevät perään, jos eläimiä ei ala näkyä maisemassa. Lampaiden mukana kylälle ovat palanneet jo kertaalleen kadonneet törmäpääskyt, kertoo tilan isäntä Hannu-Pekka Syrjälä.
Katja Syrjälä toteaa, että maisemalaidunnuksella on sekä taloudellista että imagollista merkitystä tilalle.
Laitumen tulee soveltua lampaalle ja olla tarpeeksi tuottoisa isommallekin katraalle.
– Lampaat pitävät pusikot ja joenvarret avoimina ja maiseman näkyvissä. Lisäksi lampaan kuuluu laiduntaa, sillä se lisää eläimen hyvinvointia. Uuhet palaavatkin syksyllä kotiin terveinä ja hyvävoimaisina, hän määrittelee.
Syrjälän luomupelloilla on käytössä viljelykierto, jossa pelloilla kasvatetaan muutaman vuoden välein pelkkää nurmea.
Pellot toimivat laitumina, ja lampaat syövät niiltä rikkakasvit tehokkaasti pois. FL
