Lounais-Häme Kanta-Häme

Totuuden olemus pohditutti tutulla tavalla jo 2 500 vuotta sitten – Juha Isotalo sai SKR:tä tukea Herodotos-väitöskirjalleen

SKR:n Hämeen rahasto jakaa perjantaina 649 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen. Palkintorahat jaettiin tänä vuonna apurahoina. Yksi apurahan saajista on forssalaissyntyinen Juha Isotalo, joka tutkii Herodotoksen totuuskäsityksiä 2 500 vuoden takaa.
Juha Isotalo tutkii 2500 vanhaa historiankirjoitusta, joka tuntuu nykyajan näkökulmasta hyvin tutulta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Juha Isotalo tutkii 2500 vuotta vanhaa historiankirjoitusta, joka tuntuu nykyajan näkökulmasta hyvin tutulta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Vaikka totuus ei aina ole yksiselitteinen asia, sitä kannattaa silti etsiä, sanoo väitöskirjatutkija Juha Isotalo.

– Nykyajan populistit puhuvat mielellään asiantuntijuutta ja faktoja vastaan, mutta vaikka totuus muuttuu, se ei silti tarkoita, etteikö pitäisi olla metodia etsiä sitä ja yritystä päästä mahdollisimman hyvään tulokseen ja löytää parhaat argumentit, hän sanoo.

Hän tekee parhaillaan Turun yliopistoon väitöskirjaa antiikin Kreikan historioitsijan Herodotoksen ja hänen lähteidensä totuuskäsityksestä. Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto myönsi hänelle vuodenmittaisen tutkimusapurahan.

SKR Häme jakaa perjantaina yhteensä 649 000 euroa 55 kantahämäläiselle tiede- ja taidehankkeelle. 45 prosenttia prosenttia apurahoista jaettiin tieteelle ja 55 taiteelle.

Herodotos eli noin vuosina 485–420 eaa, mutta hänen tapansa tarkastella historiaa ja pohtia sen totuutta on hämmästyttävän läheistä sukua nykyajalle. Yksinkertaistaen voi jopa sanoa, että totuutta on etsitty ja siitä keskusteltu samoin aina.

– Herodotos tuo Historiateoksessaan esiin, millä eri tavoilla eri ryhmät kertovat omaa tarinaansa. Tutkin, miten hän kommentoi saamaansa tietoa. Hän sanoo muun muassa, että ”ateenalaiset kertovat näin” tai ”tätä pidän uskottavana”, Isotalo kertoo.

Monet saman ajan kirjoittajat esittävät saamansa tiedot yksiselitteisesti – ”näin se meni” – lähteitä mainitsematta. Isotalon mukaan Herodotoskaan ei ole tältä täysin vapaa.

– Eniten lähteiden motiivien pohdinta korostuu etnologisissa aineistoissa, joissa kansa luo itsestään mieluisinta kuvaa.

Joistakin Herodotoksen väitteistä on kiistelty vuosituhansia. 2000-luvun dna-tutkimus on kuitenkin osoittanut todeksi esimerkiksi sen, että roomalaisia edeltäneet etruskit siirtyivät Italiaan Peloponnesoksen suunnalta eivätkä olleet alun perin alueen asukkaita, kuten Italiassa on haluttu ajatella.

Isotalo ihailee sitä, miten nykyaikaiselta Herodotoksen Historiateos tuntuu myös kirjoitustavaltaan. Kokonaisena säilynyt teos pesee selkeydessään monet nykyaikaiset tekstit.

– Kirjoittaja kertoo rehellisesti, mistä asiasta tietää ja mistä ei. Toisin kuin voisi odottaa, teksti ei ole julistavaa eikä siinä ylistetä hallitsijoita kritiikittä.

Isotalo edistää väitöskirjaansa ennen kaikkea lukemalla Herodotoksen tekstiä ja tästä tehtyjä aiempia tutkimuksia. Niitä riittää.

– Jo gradua tehdessä tuntui, että aina kun keksin jotain kiinnostavaa, joku 1800-luvun saksalainen oli jo kirjoittanut siitä 400 sivua, hän nauraa.

Olennaista on kuitenkin myös päivittää tietoa. Herodotoksen kirjan suomennoskin on jo sata vuotta vanha.

Tutkija tekee pääosin istumatyötä.

– Jos joku myöntää rahoituksen, lähden mielelläni tutkimaan Herodotoksen mainitsemia Pohjois-Afrikan lentäviä käärmeitä. Minulla on ajatus, mitä ne ovat saattaneet olla, Isotalo sanoo.

SKR sai tänä vuonna 261 apurahahakemusta, ja niiden yhteenlaskettu rahamäärä oli 4,9 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden kärkihanke on Touko Helasen hanke Kumutalon toiminnan käynnistämisestä. SKR myönsi Helaselle 34 000 euroa.

Toinen kärkihanke on Lotta-Sofia Aaltosen väitöskirjatyö digitaalisen lukukokemuksen ja yhteisöllisten toimintatapojen vaikutuksesta yläkoululaisten lukumotivaatioon ja kaunokirjallisuuden tulkintaan. Apuraha on 26 000 euroa.

Tänä vuonna Hämeen rahasto ei jaa palkintoa, vaan koronaviruskriisin vuoksi palkintosumma käytettiin apurahoihin. Taiteen puolella jaettiin yksivuotisten apurahojen sijaan puolivuotisia, jotta mahdollisimman moni pääsee poikkeusaikana apurahan piiriin. FL

Näin jaettiin

Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto jakaa perjantaina 15.5. vuoden 2020 apurahat.

Kaikkiaan tukea myönnettiin 649 000 euroa.

Rahaa saa 55 kantahämäläistä tiede- ja taidehanketta.

Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeisiin myönnettiin yhteensä 17 000 euroa.

Isoimmat tutkimukseen:

Touko Helanen: Kumutalon kulttuuritoiminnan käynnistäminen 34 000 e. Kärkihanke.

Lotta-Sofia Aaltonen: yläkoululaisten digitaalista lukukokemusta, yhteisöllisten lukutapojen vaikutusta ja kaunokirjallisuuden tulkintaa käsittelevä väitöskirjatyö, 26 000 e. Kärkihanke.

Juha Isotalo: Herodotoksen ja hänen lähteidensä totuuskäsitystä käsittelevä väitöskirjatyö, 26 000 e.

Lauri Kivijärvi: sähköä johtavia 3D-tulostusmateriaaleja käsittelevä väitöskirjatyö, 26 000 e.

Laura Korkeamäki: tutkijoiden ja datan vuorovaikutusta käsittelevä väitöskirjatyö, 26 000 e.

Petri Lintumäki: urheilujohtamista ja sen kehittämistä käsittelevä väitöskirjatyö, 26 000 e.

Miikka Niiranen: James Clerk Maxwellin tieteenfilosofian ja teologian vaikutusta sähkömagneettisten kenttäyhtälöiden syntyyn käsittelevä väitöskirjatyö, 26 000 e.

Sari Uusheimo: rakennettujen kosteikkojen hiilenlaatua ja typenpoistoa käsittelevän väitöksen jälkeinen tutkimus, 30 000 e.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic