Lounais-Häme Jokioinen

Treffit avasivat laitumen portin

Elonkierron teemaillassa oli mahdollisuus päästä kosketuksiin eläinten kanssa. Eläintreffien lisäksi puistossa jaettiin kasvikuulumisia ja maisteltiin kesän satoa.
Pinja Mäntylällä (keskellä) ja Kia Merkkiniemellä (oik.) kävi tuuri. Forssalaisystävykset lähtivät kävelylle Elonkiertoon, ja samana iltana järjestetyt eläintreffit olivat iloinen yllätys. Marketta Rinteen kanssa he pääsivät silittämään Sara-kyyttöä. Kuva: Tapio Tuomela / FL
Pinja Mäntylällä (keskellä) ja Kia Merkkiniemellä (oik.) kävi tuuri. Forssalaisystävykset lähtivät kävelylle Elonkiertoon, ja samana iltana järjestetyt eläintreffit olivat iloinen yllätys. Marketta Rinteen kanssa he pääsivät silittämään Sara-kyyttöä. Kuva: Tapio Tuomela / FL

– Onpas sillä karhea kieli, Kia Merkkiniemi kiljaisee, kun itäsuomenkarjaa edustava Sara lipaisee häntä innokkaasti käsivarresta.

Kyllä, karkea on, Saraa toisesta kyljestä rapsuttava Marketta Rinne vahvistaa ja kertoo sitten lehmäaiheisen knoppitiedon:

– Lehmälle ei kasva ollenkaan etuhampaita ylhäälle. Syytä ei oikein tiedetä, mutta ei se tunnu niitä tarvitsevan. Ruohon se nappaa suuhunsa kielellä.

Merkkiniemi ja Pinja Mäntylä koskettavat lehmää ensimmäistä kertaa elämässään. Sara-kyyttö on tuttavallinen, kun taas toinen Elonkierrossa tänä kesänä laiduntavista lehmistä, länsisuomenkarjan yksilö Salvia pysyttelee vähän kauempana.

Rapsuttelua poikkeusluvalla

Elonkierrossa eläimiä saa puiston aukioloaikoina vapaasti katsella, mutta laitumelle ei tavallisesti ole turvallisuussyistä asiaa. Tiistaina järjestetyt eläintreffit olivat kuitenkin poikkeus sääntöön, kun puistoa ylläpitävän Elonkierron ystävät ry:n aktiivit olivat jakamassa tietoa eläimistä ja toimimassa laidunten portinvartijoina.

– Aiempina kesinä on järjestetty isompia teemakierroksia yhden aiheen ympärillä, mutta monikymmenpäisellä joukolla ei voi mennä laitumelle eläimiä rapsuttelemaan. Tässä muodossa järjestetty tapahtuma antoi mahdollisuuden intiimimpään kohtaamiseen, Marketta Rinne selittää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Elonkierron kanoilla on tärkeä tehtävä – olla omalta osaltaan ylläpitämässä harvinaista suomalaista maatiaiskantaa. Kuva: Tapio Tuomela / FL
Elonkierron kanoilla on tärkeä tehtävä – olla omalta osaltaan ylläpitämässä harvinaista suomalaista maatiaiskantaa. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Maatiaiskanaa pelastamassa

Jos ovat lehmien rapsuttelumahdollisuudet käyneet tuotannon tehostuessa vähiin, ei kanan silittelykään ole ihan jokapäiväinen kokemus. Elonkierron kanaparvi edustaa vieläpä erittäin harvinaista suomalaista maatiaiskantaa, Savitaipaleen kantaa.

– Nämä ovat niin alkuperäisiä kuin olla ja osaa. Kantaa ei ole voimakkaasti jalostettu, joten niillä on monimuotoinen ominaisuuksien kirjo. Kun maatiaiskantoja on tutkittu, on myös todettu, että ne ovat taudeille erittäin vastustuskykyisiä, Pohjoismaiden geenivarojen osaamiskeskuksessa NordGenissä kotieläinsektoria johtava Mervi Honkatukia kehuu.

Suomalaisten maatiaisrotujen ylläpito nojaa harrastajien aktiivisuuteen. Elonkierron kanatkin kuuluvat maatiaiskantojen ylläpito-ohjelmaan.

– Kantoja on jäljellä kymmenkunta. Kun maatiaisrotujen pelastusoperaatio aloitettiin, savitaipaleenkanta oli yleisin. Tällä hetkellä se on kaikkein harvinaisin, Honkatukia huomauttaa.

Monimuotoisuus kunniaan

Maatiaiskantojen säilyttämisessä pyritään monimuotoisuuteen. Samaa tärkeää tavoitetta toteuttavat Elonkierron pienimmät eläjät – mehiläiset, kimalaiset ja perhoset. Uunituoreen possuaitauksen viereisellä pölyttäjäpolulla näkee jos jonkinlaista pörisijää, kun malttaa tarkentaa katsettaan.

– Ainakin kolme nokkosperhosta, neitoperhonen, lanttuperhonen… Eikö tuosta mennyt kaaliperhonen?

Runsas perhoskirjo

Pirjo Mutkalan katse seuraa kukasta toiseen pyrähtäviä pölyttäjiä. Bongattavaa on tänä kesänä totisesti riittänyt, sillä perhosia on ollut kesän mittaan valtava määrä ja lajikirjo on ollut runsas.

– Lämpö on saanut perhoset liikkeelle. Lisäksi niitä on syntynyt tänä kesänä monta sukupolvea, Mutkala kertoo.

Perhoset ovat viehättäneet Mutkalaa lapsesta saakka. Tänä kesänä hän on seurannut niitä erityisen tiiviisti opiskeluprojektiaan varten.

– Olen kerran viikossa kävellyt 3,4 kilometrin lenkin Elonkierrossa ja Kartanonpuistossa, ja merkinnyt pölyttäjähavainnot muistiin. Olen bongannut itselleni aivan uusia lajeja, joita on sitten Facebookin perhosryhmässä selvitelty, Mutkala nauraa. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic