Lounais-Häme

Trendikäs jo lapsena – lasten merkkivaatteet ovat kasvava ilmiö

Kun Jami ja Sara Salo kävelevät Forssan keskustassa, vastaantulijoiden katse kiinnittyy heihin pitkäksi aikaa. Lapset on puettu niin kauniisti, että he näyttävät suoraan muotikatalogin sivulta repäistyiltä.

Neljä- ja kaksivuotiaiden sisarusten merinovillaiset huivit on taiteltu kaulalle siten, että isot tupsut laskeutuvat peräkkäin rintamuksen päälle. Toppatakkien hupuissa on tekoturkissomisteet. Jamin takki on väriltään blueberry. Se on viime syksyn halutuin väri. Saralla on päällään uusinta uutta; äidin verkkokaupasta jonottama 200 euron takki, jonka värinä on mauve eli marjapuuro.

Jos tietää mitään lasten muodista, tunnistaa heti, että Jami ja Sara on puettu Gugguun vaatteisiin.

Gugguu on yksi Suomen tunnetuimmista lastenvaatemerkeistä. Se tunnistetaan etenkin yksivärisistä ja simppeleistä vaatteista ja tietysti pipojen ja huivien näyttävistä tupsuista.

 

Jamin ja Saran kaltaiset muodikkaat lapset eivät ole enää harvinaisia näkyjä Forssankaan katukuvassa. Moni nykyvanhempi pukee lapsensa trenditietoisesti.

Lasten pukeminen merkkivaatteisiin on Suomessa kuitenkin melko uusi ilmiö. Vielä ennen 2010-lukua lapsille suunnattuja kotimaisia merkkivaatteita ei juuri ollut tarjolla.

Sellaiset suositut merkit kuin Papu Design, Gugguu, Vimmacompany ja Molo Kids Finland on kaikki perustettu viimeisten viiden vuoden sisällä. Ulkomaisia merkkejä on ollut tarjolla pidempään. Esimerkiksi suosittu ruotsalainen Mini Rodini lanseerattiin vuonna 2006.

Kotimaisten vaatemerkkien suosiosta kertoo yritysten liikevaihdon kasvu. Kasvu on vuosittain parhaimmillaan sadan tai parin sadan prosentin luokkaa. Yritykset pystyvät hädin tuskin valmistamaan vaatteita niin paljon kuin niille olisi kysyntää. Merkkien verkkokaupat ovat tunnetusti kaatuilleet, koska vastalanseeratuille mallistoille on ollut niin paljon ostajia.

 

Jamin ja Saran vaatetuksesta vastaa heidän äitinsä Sini Salo. Salo valitsee lapsilleen yleensä laatumerkkiä, joista Gugguu on hänen suosikkinsa. Salo ei suinkaan ole tuttavapiirinsä outolintu.

-Arvioisin, että noin puolet tuntemistani pienten lasten äideistä pukee lapsensa yleensä merkkivaatteisiin, Salo kertoo.

Esimerkiksi Jamin ja Saran käymässä kerhossa jokaisella lapsella on ainakin silloin tällöin päällään merkkivaatteita.

Yksi muodikkaista kerhotutuista on jokioislainen Joel Kettunen. Joel on usein puettu Gugguun yksivärisiin housuihin ja Mini Rodinin tunnettuihin eläinkuosipaitoihin.

Joel on nyt vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Yhtä kauan hänen äitinsä Veera Kettunen on ollut innostunut lasten merkkivaatteista. Tuoreen äidin inspiraation lähteinä olivat aikanaan netin keskustelupalstat ja Facebookin perhekuvat.

-Huomasin, miten kauniita vaatteita muut pukevat lapsilleen ja aloin itsekin ostella merkkejä, Kettunen kertoo.

 

Salo ja Kettunen kieltävät ostavansa lapsilleen merkkivaatteita ryhmäpaineen vuoksi, siis siksi, että muutkin ostavat. Ajatus kuulostaa heidän mielestään kummalliselta.

-Kerhossa ei huomata, jos jollain lapsella on päällä marketista ostetut vaatteet. Huomio kiinnittyy pikemminkin niiden lasten vaatteisiin, jotka ovat jonkun suosikkimerkin uutta mallistoa, Kettunen sanoo.

Hän kertoo itsekin pukevansa Joelille kurahousut jalkaan, jos sää on sen mukainen.

-Ei meillä käytetä merkkivaatteita kuraleikeissä, vaikka muuten kaappi onkin niitä täynnä, Kettunen huomauttaa.

 

Mikä merkkivaatteissa sitten viehättää niin paljon, että lapset pitää pukea niihin mahdollisimman usein, kuraleikkejä lukuun ottamatta? Ilmeisin syy on Sini Salon mielestä yksinkertainen.

-Merkkivaatteet, joita minä ostan lapsilleni, ovat ekologisia, eettisiä, käytännöllisiä, suomalaisia, laadukkaita, erinomaisesta materiaalista valmistettuja ja istuvat lapsilleni. Lisäksi niillä on hyvä jälleenmyyntiarvo.

Ekologisuudella ja eettisyydellä Salo tarkoittaa sitä, että monet suomalaiset merkkivaatteet valmistetaan Euroopassa, osa jopa kotimaassa. Vaatteita ei siis rahdata Aasiasta eikä niitä teetetä lapsityövoimalla. Ekologista on myös se, että laatuvaatteet kestävät aikaa ja kulutusta.

-Marketista ostetut vaatteet joutavat roskiin heti sen jälkeen, kun niitä on käyttänyt yksi lapsi. Laadukkaat merkkivaatteet voi helposti kierrättää kolmella, Salo perustelee.

 

Merkkivaatteiden käytössä ei siis ole kyse pelkästä ulkonäöstä tai brändistä. Kaikki Salon ja Kettusen tuttavapiirissä eivät tätä kuitenkaan ymmärrä.

-Jotkut tuttavani ihmettelevät, että miksi minun pitää ostaa lapselle aina merkkiä. En minä osta merkkivaatteita sen takia, että ne ovat merkkiä. Ostan niitä, koska ne sopivat lapselleni ja ovat käytännöllisiä, Kettunen sanoo.

Äidit myöntävät, että lasten vaatettaminen on myös harrastus. He saattavat kuluttaa useita tunteja selaillessa Facebookin kirpputoreja ja etsiessään juuri tiettyä vaatetta, joka on jo poistunut myynnistä.

Harrastuksen myötä vaatteita kertyy kaappiin paljon. Vaatteiden runsas lukumäärä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ostopäätökset olisivat hutiloiden tehtyjä.

-Mielestäni on ihanaa yhdistellä vaatteita luovasti. Jokaisen mekon kanssa täytyy olla niihin sopivat legginsit, Sini Salo kertoo.

 

Kevät ja syksy työllistävät muotitietoisia vanhempia eniten.

Ne ovat aikaa, jolloin iso osa lastenvaatemerkeistä lanseeraa uudet mallistot. Malliston julkistamista kutsutaan myös dropiksi.

Droppi saa verkkokaupat täyteen ostajia, ja vaatteet voivat loppua nopeastikin. Vanhempien pitää siis tietää jo etukäteen, minä päivänä ja mihin kellonaikaan seuraava droppi tulee.

-Jos mallisto julkaistaan tiettynä päivänä esimerkiksi aamukymmeneltä, pitää merkin verkkosivuille mennä odottelemaan kello 9.55. Verkkosivustosta saa vuoronumeron, jonka perusteella pääsee kirjautumaan verkkokauppaan. Joskus pääsyä verkkokauppaan on pitänyt odottaa jopa tunnin. Suosituimmat vaatteet ovat saattaneet siinä ajassa loppua, Kettunen selostaa.

-Nykyisin erät ovat kuitenkin suurempia. Verkkokauppaan voi mennä ostoksille vasta puoli tuntia dropin jälkeen ja vieläkin saa haluamansa vaatteet, Sini Salo jatkaa.

 

Salo ja Kettunen ostavat suurimman osan lasten merkkivaatteista verkosta, koska forssalaiset liikkeet eivät ole vielä heränneet lasten merkkivaatevillitykseen.

Verkossa myydään uusien vaatteiden lisäksi paljon käytettyjä merkkivaatteita. Niitä äidit löytävät parhaiten Facebookista.

Veera Kettunen jätti tänä syksynä Facebookiin ilmoituksen, jossa hän pyysi vaihdossa Mini Rodinin Alaska panda -haalarin tiettyä mallia. Ryhmästä löytyi heti yksi äiti, jolla oli kyseinen haalari. Haalareiden vaihto tapahtui nopeasti postin välityksellä.

-Vaikka merkkivaatteet ovatkin aika kalliita, ne säilyttävät arvonsa hyvin. Myin käytetyn Gugguun pipon ja kaulahuivin kirpputorilla. Sain niistä sen verran rahaa, että saatoin summalla ostaa pojalle uuden Gugguun pipon, Kettunen kertoo.

Yksi Gugguun lastenpipo maksaa uutena vajaat 50 euroa.

 

Palataan vielä Saraan ja Jamiin. Miten he suhtautuvat merkkivaatteisiin?

Äidin mukaan Sara seisoskelee toisinaan peilin edessä ja ihastelee uusia vaatteitaan. Sara on kuitenkin vielä niin nuori, ettei hän oikein itse osaa päättää, mitä laittaisi päälleen.

Poikkeuksen tekevät juhlat.

Niihin Sara haluaa aina pukea tanskalaisen Pomp de luxin prinsessamekkoja. Äiti antaa usein periksi, vaikka hänen makuunsa olisi joku vähemmän tylliä sisältävä mekko.

Jamia sen sijaan eivät vaatteet juuri tunnu kiinnostavan. Hän ei touhuiltaan ehdi edes vastata kysymykseen, pitääkö hän uudesta Vimman lettikuosi-paidastaan. Äiti on kuosiin niin ihastunut, että osti itselleen ja Saralle legginsit ja Jamille paidan samalla kuosilla.

Koska Jami ei kommentoi vaateasioihin mitään, äiti päättää puhua hänen puolestaan.

-Kyllä se niin taitaa olla, että jos Jami saisi päättää, hän varmaan pukisi päälleen jotain auto- ja palomiespaitoja. FL

 

Uusimmat