Trolliarmeijaa vastaan paras puolustus on oikea tieto ja avoimuus – näin sanoo asiantuntija, joka tällä viikolla masinoi kuntiin kohdistuvan hyökkäyksen

Helsinki
26.11.2018, 04:37

Kotimaa

Kuvitellaan tilanne. Sillan alla räjähtää panos ja räjähdys vaurioittaa sillan rakenteita ja sen alla kulkevia tele-, sähkö ja kaukolämpöjohtoja. Sosiaaliseen mediaan tulee viesti, jossa sanotaan, että sillan räjäytti anarkistisolu. Sen jälkeen saapuu kuvia sillasta ja viesti, jonka mukaan räjähdyksen takana ovat uusnatsit.
Viimein viranomaiset pääsevät paikalle ja toteavat, että silta pitää laittaa poikki. Sitten saapuu viesti, jossa kerrotaan, että silta suljettiin, vaikka siitä voisi hyvin ajaa. Perässä tulee huolestunut kirjoitus, että vanhus on hädässä ja ambulanssi ei pääse perille. Sen jälkeen viestitetään, että viranomaiset ylireagoivat ja tekevät niin paljon toimia, että yhteiskunta vaarantuu niiden takia.
Kuviteltu tilanne on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori (evp) Mika Hyytiäisen kuvaama esimerkki mahdollisesta hybridi- ja informaatiovaikuttamistilanteesta. Sellaisia hän järjestää tällä viikolla aluehallintoviraston (avi) harjoituksessa, johon osallistuu yhdeksän Etelä-Karjalan kuntaa.
– Ennalta valmisteltua ja pahantahtoista. Isokin organisaatio joutuu oikeasti miettimään, mitä tässä tapahtuu, Hyytiäinen sanoo.

“Vastahyökkäys” on paras puolustus

Ensimmäinen tehtävä edellä kuvatussa tilanteessa on aloittaa kriisiviestintä itse tapahtumasta, tässä tapauksessa räjähdyksestä. Muutaman tunnin päästä alkaa simuloitu trollihyökkäys, joka voi sisältää väärää tietoa, liioittelua ja vähättelyä. Trolliarmeijaksi osallistujia häiriköimään Hyytiäinen on rekrytoinut joukon ammatti- ja viranomaisviestijöitä.
Kun viestipommitus alkaa, viranomaisten tehtävä on tunnistaa toiminta ja ymmärtää, mihin sillä pyritään. Hyytiäisen mukaan isossa kuvassa pyrkimys on horjuttaa yhteiskuntaa.
– Kun puhutaan Suomen kaltaisesta demokratiasta, siinä taistellaan kansan mielestä. Yritetään hajottaa yhteiskunnassa luottamus viralliseen rakenteeseen.
Sen jälkeen, kun hyökkäyksen tarkoitus on tunnistettu, organisaation pitää kertoa oma ydinviesti, jota Hyytiäinen kutsuu vastahyökkäykseksi.
– Avoimuus on ilman muuta haaste. Jos viranomainen on kovin pidättyväinen viestinnässään, aletaan puhua sen nimissä.
Pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen avista sanoo, että poikkeavista tilanteista pitää viestiä ihmisille niin kuin ne oikeasti ovat.
– On erittäin tärkeää, että kansalaisille pystytään antamaan oikeanlaista tietoa asioista, pitämään kansalaisten ymmärrys mahdollisimman todenmukaisena.

Luottamus ja koulutus suojaavat

Hyytiäisen mukaan kuntien valmiudet tunnistaa ja torjua informaatiovaikuttamista vaihtelevat paljon. Isossa kunnassa työskentelee koulutettu viestintäjohto, kun taas pienemmässä viestintä saatetaan hoitaa muiden tehtävien ohella. Toisaalta pienet kunnat ovat isoja paremmin suojassa valheilta.
– Ihmiset tuntevat toisensa, ja jos siellä Virtanen sanoo, että tuo paikka on muuten minun maillani eikä täällä mitään hämärää ole, niin ohi meni. Valheiden kertominen pienessä luottamusyhteisössä on tosi vaikeaa, Hyytiänen sanoo.
Laurisen mukaan Suomi yleensäkin on vaikea informaatiovaikuttamisen kohde. Tästä kiittäminen on koulutusta.
– Ihmiset ovat käyneet kouluja. He ymmärtävät maailmaa ja jos väärää tietoa jaetaan, huomataan, ettei se ole kaikilta osin totta. On ymmärrys siitä, miten asiat yhteiskunnassa normaalisti toimivat.

STT

Kuvat:

Uusimmat