Tukka on sekaisin ja poskella vana kuolaa – Riikka Lenkkeri maalaa yön ja unen ihmiselle antamia aitoja hetkiä

Mänttäläinen taidemaalari Riikka Lenkkeri löysi Forssan museon tehdessään taustatyötä maalauksiaan varten. Suomalaisten vuodevaatteiden haut toivat digitaaliseen kuosiarkistoon.

– Digitaalinen arkisto on hieno. Löysin sen joitakin vuosia sitten, kun etsin ideoita Yötä vasten -maalausteni sarjaan. Sarjan aiheet sijoittuvat sänkyyn, hän kertoo.

Yöllä nukkuvia tai valvovia kuvaavat maalaukset ovat nyt esillä museon Galleria Moletissa.

Lenkkeri tutkii maalauksissaan ihmistä yön ja unen liitossa. Nukkuva ihminen on aidoimmillaan ja myös paljaimmillaan. Nukkuva ei mieti sitä mitä muut hänestä ajattelevat tai miltä hän näyttää. Tukka on sekaisin ja poskella vana kuolaa, joka tahraa myös tyynyliinan.

Yöminä on Lenkkerin mukaan toisenlainen todellisuus kuin ihmisen päiväminä.

– Unen tuoma muutos ihmisen olemukseen on hyvin inhimillinen. Kun ihminen on tiedottomassa tilassa yötä vasten, hän on hyvin todellinen. Hän on vapaa päiväminästään ja sille tehdystä roolista.

Aamuyön yksinäinen raskaus

Yöllä voi olla läsnä myös unettomuus. Lenkkeriä kiinnostavat unen tunnelman lisäksi nukahtamisvaikeudet, aamuöiset heräilyt ja valvotut tunnit. Yöaika voikin olla levon sijaan pitkien yksinäisten tuntien jakso.

– Itselläni on kokemusta myös niistä tunnelmista, joita unettomuus tuo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Iltavirkku Lenkkeri tulee toisinaan pohtineeksi illalla saatua loistavaa ideaa, että miltä se vaikuttaakaan, jos sitä tarkastelee aamulla unisena tai unettomana aamuyöllä. Silloin hahmoissa korostuu Lenkkerin mukaan yksin itsensä kanssa olemisen raskaus.

Petaamattoman sängyn intiimi tunnelma

Lenkkerin kuvaamissa vuoteissa vahvan väriset vuodevaatteet eivät ole mankeloidun raikkaita vaan ryppyisiä. Polvien väliin on runtattu peitto korjaamaan selän asentoa ja tyyny on mukiloitu parempaan muotoon.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Petaamaton sänky alleviivaa nukkumisen intiimiä tunnelmaa. Maalauksia katsova tuntee itsensä jollain tavalla vähän tirkistelijäksikin, mutta juuri vuodevaatteiden arkipäiväisyys antaa kuitenkin rohkeutta katsoa.

Tunnelmassa tuntuu moneen kertaan pestyn puuvillan, yön ja unen pehmeys.

Työteliäällä valokohotuksella kankaaksi

Lenkkeri opiskeli Genovan kuvataideakatemiassa Italiassa ja asui maassa kymmenen vuoden ajan. Eurooppalaisen maalaustaiteen historian tuntemus näkyy hänen kädenjäljessään.

Lenkkeri maalaa sekä öljy- että akryyliväreillä.

– Opiskelin Genovassa myös vanhoja tekniikoita ja maaleja, mutta työskentelen tämän päivän materiaalein. Olen kuitenkin kehitellyt erilaisia tekniikkojen yhdistelmiä, joissa kyllä on vaikutteita vanhoista tekniikoista.

Kun Lenkkeriltä kysyy miten hän tavoittaa ryppyiseksi nukutun tekstiilin tunnun, hän kertoo, että tapoja on kaksi.

– On luotava materiaalisuuden tuntu. Rakenne on se juju. Työläällä valkokohotuksella nostan tiettyjä osia ja vasta, kun pussilakanan rakenne on kunnossa, työtä voi jatkaa sävyillä. Töissäni on usein runsaasti erilaisia kerroksia eri tekniikoilla.

Toinen tapa tavoittaa haluttu vaikutelma on Lenkkerin mukaan ryppyjen ja laskosten sinnikäs luominen valolla ja varjolla. _FL

Yötä vasten. Riikka Lenkkerin maalauksia Forssan museon Galleria Moletissa (Wahreninkatu 12) 4. huhtikuuta asti. Avoinna ti–pe klo 10–16, la klo 10–14 ja su klo 12–16.