Tukkilaisromantiikkaa Tammelassa – Katso myös video tukinuitosta ja työnäytöksistä
Tukkilaisromantiikkaan saatiin tutustua Saaren Kansanpuistossa Tammelassa lauantaina. Kuivajärven maisemissa järjestetyssä tapahtumassa nähtiin ja kuultiin Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n jäsenten Oksetti-orkesterin esittämää uitto- ja metsätyömusiikkia. Tapahtumassa saatiin myös katsella näreenvääntöä ja muita työnäytöksiä maalla sekä tukin päällä taiturointia vedessä.
Tukilla Kuivajärvellä taitojaan esittivät Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n puheenjohtaja Olli Lehto ja varapuheenjohtaja Ilkka Kyttälä. Kaikkiaan tapahtumassa esiintyi yhdeksän eri puolilta Pirkanmaata tullutta tukkilaisperinteen taitajaa. Heistä Olli Lehto on aikoinaan myös ansainnut leipänsä uittotyössä, ja hän on koonnut talteen vanhoja tukkilaistyökaluja, joten jätkäperinteen vaalijoilla on kasassa 300 esineen liikkuva museo. He olivat myös tuoneet Tammelaan esille erilaisia työkaluja, kuten esimerkiksi pokasahan, kaksi justeeria, sahauspukin ja vuolupukin.
– Kierrämme esiintymässä kesätapahtumissa ja kertomassa ihmisille uittoperinteestä. Uittoperinne eli vahvasti 1800-luvulta aina 1950- ja 1960-luvuille asti, kunnes autokuljetukset korvasivat sen. Vanhoissa Suomi-filmeissä tukkilaisperinteestä annetaan romantisoitu kuva, sillä todellisuudessa se oli kovaa työtä. Toisaalta tukkilaisperinteen kuvauksilla vanhoissa elokuvissa on myös myönteiset vaikutuksensa. Ne muistuttavat tukkilaisuudesta ja ovat hyvää mainosta myös meidän toiminnallemme, Ilkka Kyttälä kertoi.
Kyttälän muistin mukaan Tammelassa on järjestetty tukkilaisnäytös viimeksi arviolta parikymmentä vuotta sitten. Tapahtumaa Tammelan kunnan puolelta järjestämässä ollut kunnan vapaa-aikasihteeri Päivi Paija tiesi kertoa, että Tammelassa ja koko Lounais-Hämeessä on ollut aina 1960-luvulle saakka vahva uittoperinne.
– Tukkeja uitettiin Somerolta saakka Salkolanjärven kautta Liesjärvelle ja siitä edelleen Turpoonjoen kautta Tammelan järville. Kuoripäälliset tukit uitettiin usein paikkakunnan pienille sahoille, esimerkiksi Jaakkolan sahalle Tammelaan, Forssan sahalle tai Jokioisten sahalle. Puolipuhtaat tukit uitettiin Loimijoen kautta Kokemäenjoelle ja Poriin saakka. Kuljetuskaluston kehittyessä uitot loppuivat, Paija kertoi.
Saaren Kansanpuistossa pidettiin myöhemmin tukkilaiskilpailuja, joissa pääsi kokeilemaan vielä tukkilaistaitoja.
Tammelassa tukkilaisperinteen asiantuntija on Portaassa asuva 90-vuotias Mikko Meri, joka oli tuonut Saaren Kansanpuiston tapahtumaan katseltavaksi vanhaa uittokalustoa ja perinteeseen ja Saaren Kansanpuiston tukkilaiskilpailuihin liittyviä julisteita ja lehtiartikkeleita. Meri oli tapahtumassa paikalla myös itse verestämässä vanhoja muistoja ja esittelemässä vuosimallin 1940 Amerikan Fordiaan.
– Lähdin jo 11-vuotiaana uittohommiin. Kun miehet olivat sotavuosina rintamalla, tukinuitto oli naisten ja lasten työtä. On mukava seurata tukkilaisnäytöstä, ja itse osaan kaikki nämä työt vanhasta muistista, Meri totesi. FL
