Lounais-Häme

Tulvansuojeluinto vaihtelee kunnissa koska pakkoa ei ole

Vahingot antavat hetkellisesti vauhtia penkereiden rakentamiseen, mutta osa kunnista hidastelee.
Ivalon kirkonkylän kohdalla tulvapengertä korotetaan entisestään niin, että yli ei pääse edes kerran 250 vuodessa esiintyvä tulva. Kaivinkoneen ohjaimissa on Veikko Harju.

Kunnat toteuttavat vaihtelevalla innolla tulvaryhmien laatimia suunnitelmia tulvapenkereiden rakentamisesta tai jokiuomien ruoppauksesta. Mitään pakkoa niiden toteuttamiseen ei ole. Innostus nousee aina, kun vahinkoja tulee ja laantuu, kun edellisistä tulvavahingoista on jo aikaa.

– Kyse ei ole valtavan suurista summista, yleensä muutamista sadoista tuhansista euroista. Tulvaryhmien esitykset eivät esitä ylisuurta varautumista, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ely-keskuksesta.

Tulvaryhmät on perustettu merkittäville tulvariskialueille. Niiden jäseninä on ely-keskusten, maakunnan liiton ja kuntien pelastustoimen virkamiehiä.

Siellä missä vahingot ovat olleet suuret, myös torjuntaan löytyy rahaa. Kalajoen kaupunki on lähes kolme miljoonalla eurolla peruskorjannut jo olemassa olevia tulvapenkereitä, ruopannut Lestijokea ja joen tulvavesiä varten on rakennettu varastointialueet. Jäljellä on vielä alueen tiestön korottaminen.

– Puolet kaupungin rahoitusta ja puolet valtiolta kolmen vuoden aikana, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen.

Tulvavahingot ovat saaneet myös vahinkoa kärsivät kansalaiset tulvansuojelutoimiin. Pöntiönjoen ruoppauksen toteutti Ainalin vesioikeudellinen yhteisö, jossa liikkeelle panevana voimana olivat kiinteistönomistajat. Jokea ruopattiin noin 100 000 euron hankkeella.

Pohjois-Pohjanmaan jokivarsien kunnat ovat olleet aktiivisia kertomaan asukkailleen myös tulvansuojelun merkityksestä. Ylivieskan kaupungin vetämänä on tuotettu verkkoon tiedotusmateriaalia, miten esimerkiksi kiinteistön omistajat voivat suojata talojaan tulvan uhatessa.

– Hyviä esimerkkejä on paljon useista kunnista, sanoo Utriainen.

Etelä-Pohjanmaalla Kristiinankaupunki on kolmen viimeisen vuoden aikana suojannut 330 asukkaan Lapväärtin taajaman. Hankkeeseen liittyy jo tehtyjen penkereiden ja pumppaamojen lisäksi joen perkausta. Hintaa kertyy noin kaksi miljoonaa euroa.

– Lappväärtissä muistettiin vuoden 2012 vahingot, siksi suojaustoimet hyväksyttiin. Pienellä lisämaksulla penkereet sai maisemoitua tiiliaidan näköiseksi, jolloin ne eivät vieneet niin paljon piha-aluetta. Haasteita on silloin kun eri tahojen esimerkiksi virkistyskäytön, ekologian ja tulvansuojelun edut eivät osu yksiin, sanoo vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Lapissa on viime vuosikymmeniltä kokemusta tulvista, joissa tulvaesteiden rakentamiseen ja asukkaiden evakuointitöihin on jouduttu pyytämään apua jopa puolustusvoimilta.

Silti kunnilla on vaihtelevasti halua toteuttaa suunnitelmat siinä laajuudessa, missä ely-keskus on esittänyt. Inarissa kunta korottaa tulvapenkerettä entisestään. Torniossa on jo 1990-luvulla valtion rahoilla rakennettu 1,5 kilometriä pitkä, ja liki 5 metrin korkuinen penger suojamaan kaupungin ydinkeskustaa.

Mutta hidasteluakin on esimerkiksi Kittilässä ja Rovaniemellä, jossa Kemijoen latvoille suunnitellun altaan kaatuminen palautti tulvansuojelun lähtöruutuun.

– Joskus hidasta toteuttamista haittaa se, että penkereitä sekä kannatetaan että vastustetaan. Ei haluta ryhtyä riitelemään naapurin kanssa, sanoo Timo Alaraudanjoki.

Inarin kunnan keskustaajama, Ivalon kirkonkylä, on tunnetusti tulvaherkkää aluetta. Ivalojoki on pursunut yli äyräiden monta kertaa. Viimeksi keväällä 2005 oli läheltä piti tilanne

Tulvapenkereet rakennettiin ensin matalampina niin, että ne suojasivat keskusta-aluetta kerran 100 vuodessa esiintyvältä tulvalta. Reuna-alueet suojattiin kerran 50 vuodessa esiintyvältä tulvalta.

Tänä keväänä penkereitä korotetaan 30 sentillä kahden kilometrin matkalla. Sillä saadaan kirkonkylän keskustan tiiviisti asuttu alue ja muun muassa terveyskeskus suojattua kerran 250 vuodessa esiintyvältä tulvalta.

– Penkat on hyväksytty, kun ihmiset ymmärtävät, kuinka pahaa jälkeä tulva voi saada aikaan, sanoo kunnan maanrakennusmestari Kari Aalto.

Parikymmentä taloa on saanut runsaan metrin korkuisen ja vajaat kolme metriä leveän penkereen jokimaisemaansa. Aivan kaikki eivät ole tämän kevään korotusta hyväksyneet. Kunnalla on varastossa hiekkasäkkejä, jotka voidaan nopeasti kuljettaa penkereen matalampiin osiin.

Riskialueita tuli lisää

Ely-keskusten ehdotukset merkittävistä tulvariskialueista on nähtävillä 9. heinäkuuta saakka. Niitä on kaikkiaan 22. Uusina alueina tulivat mukaan Lapväärtin taajama, Pyhäjoen alaosa ja rannikkoalue Kemin kaupungin kohdalla.

Merkittäväksi tulvariskialueeksi nimeäminen edellyttää sitä, että alueella asuu 500–1 000 ihmistä, siellä sijaitsee useita terveydenhuollon rakennuksia ja päiväkoteja.

Arvioinnin pohjana on paikkatietoaineistot tulvien leviämisestä. Pohjana on erittäin harvinainen eli kerran tuhannessa vuodessa esiintyvä tulva.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa tulvariskialueet vuoden lopulla.

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic