Lounais-Häme

Tumman mehiläisen pelastustalkoot Mustialassa

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampus sai järjestettäväkseen kansainvälisen SICAMM 2018 -konferenssin, johon on arvion mukaan osallistumassa 80–90 mehiläistutkijaa sekä tuottajaa. SICAMM on vuonna 1995 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on edistää tummien mehiläisten suojelua Euroopassa.

Järjestön perustamisen taustalla oli tutkijoiden huoli tummien mehiläisten määrän pienenemisestä maailmalla. Aikaisemmin tumma mehiläinen oli maailman yleisin mehiläisrotu, mutta se oli kadonnut lähes kokonaan 1960–luvulle tultaessa.

SICAMM-konferenssit järjestetään kerran kahdessa vuodessa ja tällä kertaa tapahtumapaikaksi valittiin ensimmäistä kertaa Suomi.

-Mustiala valikoitui siksi paikaksi, koska täällä on mehiläistarhausta ja alan opetusta. Tällä seudulla on myös sopivat ja monipuoliset majoitustilat, Suomen Tumman Mehiläisen Hoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Lassi Kauko selvitti.

 

Konferenssissa ei kuitenkaan keskustella pelkästään tummista mehiläisistä vaan koko alasta yleisesti.

-Luentoja on myös muille kuin tummista mehiläisistä kiinnostuneille. Joka rodulla on eroavaisuuksia, mutta yhteisiä asioita on lopulta paljon, Kauko kertoi.

Mehiläishoitoalaa on aikaisemmin vaivannut maine eläkeläismiesten harrastuksesta, mutta asenteet ovat muuttumassa.

-Viimeisen kymmenen vuoden aikana trendinmuutos on ollut näkyvissä. Alalle on tullut nuoria ja erityisesti naisia, Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen totesi.

Muutokseen menee kuitenkin aikaa, vaikka esimerkiksi Mustialassa aloitti taas maaliskuussa 29 opiskelijaa ja opintolinjan valmistumisprosentti lähentelee sataa.

-Mehiläishoitajien keski-ikä Suomessa on 58 vuotta. Väkeä pitää siis uudistaa ja jatkuvasti kouluttaa, niin kuin täällä konferenssissa myös teemme, Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Stanislav Jaš lisäsi.

 

Mehiläisten merkitystä maapallolle ei voi korostaa liikaa. Ilman pölyttäjiä ruokalautasilta poistuisivat esimerkiksi monet hedelmät, marjat, suklaat, kahvit, rypsiöljy ja mantelit eikä puuvillavaatteita syntyisi.

Sen myöntää myös konferenssin pääpuhuja, Norjan mehiläishoitoyhdistyksen asiantuntija Bjørn Dahle.

-Mehiläiset ovat tuottajille tärkeitä hunajan vuoksi, mutta yhteiskunnalle mehiläisillä on suurempi merkitys. Ilman mehiläisiä ruokatuotantomme kärsisi merkittävästi ja pölytystä vaativien raaka-aineiden hinnat nousisivat, Dahle selitti.

Siksi myös tummien mehiläisten pelastaminen ja geeniperimän säilyttäminen on erityisen tärkeää. Tummat mehiläiset pystyvät keräämään erityisen hyvin arvokasta kanervakasvien mettä ja tietyt kannat ovat sopeutuneet talvehtimaan hyvin myös vaikeissa olosuhteissa.

-Mehiläisten biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus kannattaa säilyttää, koska emme koskaan tiedä milloin saatamme tarvita tiettyä rotua, Jaš selvitti.

Tummat mehiläiset vaativat hieman muista roduista poikkeavan hoitotekniikan, koska niiden vuosittainen rytmi ja käyttäytyminen poikkeaa esimerkiksi italialaisesta mehiläisestä, joka on Suomeen sopeutunein ja suosituin rotu.

-Jalostus on tehtävä niissä oloissa, joissa mehiläistä halutaan pitää. Emme voi jatkuvasti ostaa Italiasta tai Saksasta, jos haluamme meille sopivan mehiläisen, Kauko muistutti. FL

 

Mehiläiset pörräävät myös presidentin Kultarannassa

Mustialassa viikonloppuna järjestettävän mehiläiskonferenssin huipentaa alkuviikon ekskursiovierailut Pakinaisiin Turun saaristoon sekä Naantalin Kultarantaan tasavallan presidentin kesäasunnon puutarhaan, jossa seitsemän mehiläispesää pölyttää puutarhan kasvillisuutta.
Kultarannan tummien mehiläisten pesistä vastaa mehiläistarhaaja ja Suomen Tumman Mehiläisen Hoitajien varapuheenjohtaja Aimo Nurminen, joka on hoitanut tehtäväänsä Kultarannassa presidentti Tarja Halosen kaudesta alkaen. 
Nurminen kuvailee Kultarannan pesiään valtakunnan ykköspaikaksi mehiläistarhalle.
 Noin 15 vuotta olen hommaa hoitanut ja lisää vuosia on selvästi tulossa, koska pesät säilyivät myös nykypresidentin ensimmäisen kauden ajan, Nurminen kertoi.
Presidentti Sauli Niinistön puoliso rouva Jenni Haukio on SICAMM 2018 -konferenssin suojelija, vaikkei hoitovapaan vuoksi pystykään osallistumaan tapahtumaan.
Olen esitellyt toimintaamme presidentille ja Haukiolle. Etenkin Haukio on ollut luontoihmisenä innoissaan aiheesta ja on hän kirjoittanut muun muassa Seura-lehteen kolumnin mehiläisten merkityksestä, Nurminen sanoi.
Nurminen pyysi presidenttiä osallistumaan konferenssiin, mutta muun muassa NATO:n huippukokous Brysselissä ja maanantain tapaaminen Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välillä Helsingissä ajoivat tärkeysjärjestyksessä edelle.

Uusimmat