Lounais-Häme Forssan seutu

Tunnetko jo maakuntalintumme? – Persoonallinen peto rakentaa kuution kokoisia pesiä ja syöksysukeltaa saaliin perään

Maakuntalintumme sääksi viihtyy erityisen hyvin Tammelassa, jossa on paljon järviä ja kalaa. Seudullamme asustaa reilut 20 sääksiparia.
Sääksi käyttää ravinnokseen vain kalaa, joten maakuntalintumme voi havaita järven päällä lentelemässä. Kuva: Tapio Tuomela
Sääksi käyttää ravinnokseen vain kalaa, joten maakuntalintumme voi havaita järven päällä lentelemässä. Kuva: Tapio Tuomela

Maakuntalintumme sääksi on varsin kiinnostava laji, kun sen elintapoihin tutustuu.

Tiesitkö esimerkiksi, että sääksen pesä voi olla kuution kokoinen ja että naaras on aina perheen pää?

Sääksi kalastaa syöksymällä veteen. Jotkut yksilöt valikoivat kalansaaliinsa tarkasti. Usein maakuntakalamme lahna maistuu sääkselle hyvin. Kuolleisiin kaloihin lintu ei koske.

Odottavan aika on pitkä

Humppilalainen lintuharrastaja Jouko Alhainen on seurannut sääksien elämää lapsuudestaan asti.

Hän tuntee alueemme reilun 20 sääksiparin kommellukset.

Alhaisen lempipariskunta asuu Tammelassa.

Pariskunnalla on joka kevät sama ongelma: naaras lentää pesälle jo varhain, mutta koiras jää muuttomatkallaan jonnekin Keski-Euroopan kalapaikoille vetelehtimään. Naaras joutuu odottelemaan kärsivällisesti kumppaniaan.

Tänä vuonna Tammelassa riitti kuitenkin kilpakosijoita. Naaras piti kolme kosijaa lähettyviltään siltä varalta, ettei oma kumppani malttaisikaan jättää lämpimiä kalavesiä.

– Mutta kyllä koiras lopulta tuli Tammelaan tänäkin keväänä. Silloin saivat kilpakosijat kyytiä, Alhainen sanoo.

Järvien lintu

Tammelassa pesii melkein puolet alueemme sääksistä, ja siksi kuntaa voi kutsua seutumme sääksirikkaimmaksi.

Sääksiä voi nähdä esimerkiksi Pyhäjärven, Kuivajärven, Tapolanjärven ja Pehkijärven päällä. Varmin paikka bongailuun lienee Joensuunlahti.

Forssan Koijärveä asuttaa kaksi pariskuntaa, joten sielläkin voi havaita tämän uljaan pedon.

Sen sijaan Jokioisille, Humppilaan tai Ypäjälle ei kannata lähteä sääksibongailuun. Kuntien alueella on paljon peltoa ja vähän vesistöä, eivätkä ne siksi sovi sääksille.

Kanta vakaa

Alhaisen mukaan sääksikanta on pysytellyt seudullamme viime vuosina melko vakaana.

60 vuotta sitten kanta oli romahtamaisillaan, ja alueella aloitettiin suojelutyö ensimmäisenä Suomessa.

Juuri suojelun ansiosta sääksikanta saatiin elpymään ja sääksestä tuli Kanta-Hämeen maakuntalintu.

Melkoinen matka kalan perässä

Nykyisin sääksiä on koko maassa, ja suojelutyö on yleistynyt muillakin seuduilla. Linnut myös matkustavat kaupunkien välillä jopa kymmeniä kilometrejä.

Esimerkiksi seudullamme asustaa yksi koirassääksi, joka lentää joka päivä Turun Airistolle saalistamaan. Lintu on syntynyt Airistolla ja tuntee siksi sen vesistöt erityisen hyvin. Seutumme järviin se ei uskaltaudu.

– Sääksen rutiini voi tuntua hassulta. Se kuitenkin osoittaa, että linnutkin ovat turvallisuushakuisia. Kyllä me ihmisetkin teemme käsittämättömiä asioita vain siksi, että uuteen ryhtyminen pelottaa, Alhainen sanoo. FL

 

Lue myös maakuntasarjan muut osat:

Ilves

Lahna

Kylmänkukka

Kirjomaasälpä

 

Amatööri, näin tunnistat sääksen

Suuri lintu, joka näyttää kauempaa melko mustavalkoiselta.

Valkoinen väri korostuu linnun alapuolella, joten varo, ettet sekoita sitä harmaalokkiin.

Siipien kärkiväli noin 1,5 metriä.

Saattaa syöksyä saaliin perässä uppeluksiin veteen, mutta toisinaan kastaa vain kyntensä.

Paras havaintopaikka matalien järvien rannoilla.

Todennäköisyys sääksen havaitsemiseen ei ole alueellamme järin suuri. Lintua täytyy malttaa odottaa.

Sääksen saattaa kuitenkin havaita äänen perusteella. Korkea yip-yip-yip tai varoitusääni kjukjukjukju voivat paljastaa korkeuksissa liitelevän sääksen.

Uusimmat

Näkoislehti

6.8.2020

Fingerpori

comic