Tunnetko keltamajavankaalin? Vieraskasveille kyytiä – nyt tarvitaan vapaaehtoiset avuksi
Suomen luonnonsuojeluliitto värvää avukseen suomalaiset luonnonystävät ja kansalaistieteilijät avuksi laajaan vieraslajihankkeeseen. Liitto kumppaneineen tarvitsee apua, koska vieraslajit ovat suuri uhka paitsi luonnolle ja taloudelle. Arvioiden mukaan vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain.
VieKas (VierasKasvi) LIFE -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista ja edistää niiden kartoitusta ja torjuntaa luonnossa vapaaehtoisten avulla.
Hankkeen tärkeimmät kohdelajit ovat kasvit ja niistä erityisesti EU:n vieraslajilistalla olevat jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali.
Hanke tarjoaa suomalaisille uusia työkaluja, joiden avulla jokainen luonnossa liikkuja voi oppia tunnistamaan vieraslajeja ja ilmoittaa havainnoistaan. Samalla voi myös käytännössä puhdistaa luontokohteita haitallisista vieraskasveista.
– VieKas LIFE tekee käytännön luonnonsuojelutoiminnan helpoksi ja tuo sen lähelle suomalaisia. Ilmastoahdistukseenkin löytyy helpotusta, kun pääsee tekemään konkreettisia toimia suomalaisen luonnon hyväksi, toteaa hankkeen koordinaattori Kati Salovaara Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Yhteistyöllä torjuntaan tehoa
VieKas LIFE -hankkeessa on mukana laaja joukko kumppaneita, joiden yhteistyöllä varmistetaan vieraslajitiedon ja käytännön toimien tehokas leviäminen. Kansalaisten, kuntien, järjestöjen ja maanomistajien yhteistyön kehittäminen on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Luonnonsuojeluliiton pääkumppaneina hankkeessa ovat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Marttaliitto, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit.
Kesän aikana järjestetään kuntien, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa avoimia infotilaisuuksia, kartoitustempauksia, vieraskasvilajien kitkentätalkoita ja retkiä. Lisäksi luonnonsuojeluliitto ja Varsinais-Suomen kunnat poistavat yhdessä jättiputkia maakunnan alueelta.
Jättipalsamin ja keltamajavankaalin kitkentätyöhön toivotaan paljon vapaaehtoisia mukaan, mutta terveyshaittoja aiheuttavaa jättiputkea torjuvat vain ammattilaiset.
Martat ja Luonto-Liitto vievät tietoa
Marttajärjestön asiantuntijat ja vapaaehtoiset koulutetut puutarhamartat tarjoavat vieraslajitietoa erityisesti kotipuutarhureille sekä järjestävät paikallisia koulutustilaisuuksia, tapahtumia ja vieraskasvien kitkentätalkoita eri puolilla Suomea.
Luonto-Liitto vie vieraslajitietoa vierailuillaan peruskouluihin ja ammattioppilaitoksiin. Hanke tekee yhteistyötä myös kuntien kanssa, jotta haitalliset vieraslajit ja niiden leviämistavat huomioitaisiin paremmin viheralueiden rakentamisessa ja hoidossa.
– Haitalliset vieraslajit ovat haitta paitsi luonnolle, usein myös ihmisten terveydelle. Ongelma on erittäin merkittävä taloudellisestikin. Mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sitä pienemmillä kustannuksilla selvitään, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Markus Seppälä.
Nettisivuilla runsaasti lisätietoa
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen hallinnoima Suomen Lajitietokeskus ylläpitää myös vieraslajit.fi -sivustoa, johon on koottu tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden esiintymisestä Suomessa.
Suomalaisia vieraslajityöhön kannustava uusi verkkosivusto tarjoaa taustatietoa vieraslajeista ja hankkeen tapahtumista. Sinne voi myös tehdä ilmoituksen havainnoistaan.
Vieraslajihavaintojen ilmoittamiseen on kehitetty tabletille ja älypuhelimelle suunniteltu ilmoituslomake, jonka avulla voi vaivattomasti välittää tiedon löytämistään vieraslajiesiintymistä ja yksittäisistä havainnoista. J
Luonnonvarakeskus (LUKE) puolestaan kehittää ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä jättiputkille. Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit näyttävät, miten jättipalsamista voi päästä eroon uusilla tavoilla. Esimerkiksi Riihimäellä torjuntaa tehdään kuntouttavan työtoiminnan muotona ja Jyväskylässä jättipalsamit katoavat lampaiden suihin.
Vieraslajihavaintojen ilmoittaminen avainasemassa
Jättipalsami ja jättiputket kasvavat puutarhoista karanneina lähes koko maassa. Keltamajavankaali on Suomessa levinnyt istutuksista muutamille paikoille luontoon. Laji on vielä mahdollista poistaa kokonaan Suomesta, ja siksi aivan jokainen kasvupaikka halutaan nyt saada kartalle.
– Tuhansien järvien maassamme on keltamajavankaalille lähes rajattomasti sopivia kasvupaikkoja, mutta sen leviäminen vesistöjen rannoille on estettävä. Muuten seuraukset ovat todella vakavat niin kosteikkojen ja rantojen alkuperäiselle lajistolle kuin myös maisemalle ja vesien virkistyskäytölle, Salovaara painottaa.
VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun. Hankkeen budjetti on lähes 2,5 miljoonaa euroa.
LIFE on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa. FL
Juttua muokattu 13.6. klo 12.32: korjattu virheelliset kuvaajatiedot
