Lounais-Häme Hämeenlinna

Tuore tutkimustulos: Kanta-Hämeen keskussairaalan vetovoima on parantunut omassa maakunnassa, mutta ei muualla

Myös usko oman sairaanhoitopiirin tärkeyteen on kasvanut: enää joka kymmenes kaipaa liittymistä toiseen piiriin, kun vuosi sitten heitä oli vastaajista neljäsosa.
Kanta-Hämeen keskussairaala säilyttää koronavalmiutensa, mutta käy samaan aikaan purkamaan kevään aikana kertyneitä hoitojonoja. Kuva: Rauno Lahti

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Forssan sairaalan vetovoima on parantunut kantahämäläisten keskuudessa viime vuodesta, mutta Riihimäen sairaalalla se on laskenut.

Tämä ilmenee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin teettämästä tutkimuksesta, jossa kantahämäläisiltä, uusimaalaisilta, päijäthämäläisiltä ja pirkanmaalaisilta kysyttiin mielikuvia maakunnan keskussairaalasta ja muista hoitoyksiköistä.

Samalla selvitettiin erityisesti valinnanvapauden näkökulmasta, kuinka kilpailevat sairaanhoitopiirit vetävät erikoissairaanhoitoa tarvitsevia kantahämäläisiä.

Valinnanvapauden käyttö on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taloudelle ja tulevaisuudelle tärkeä kahdella tavalla: toisaalta alueella kantaa huolta siitä, että maksut täkäläisen käyttämistä ”vieraista” sairaaloista kasvavat ja toisaalta Kanta-Hämeeseen on houkuteltava lisää asiakkaita muualta, jotta esimerkiksi synnytysosaston ja sen myötä usean erikoisalan päivystyksen säilyminen eivät vaarantuisi.

Vapaassa valintatilanteessa vain 43,7 prosenttia kantahämäläisistä menisi hoitoon ensisijaisesti oman maakunnan keskussairaalaan. Luku on kuitenkin selvästi parempi kuin vuodentakainen (36,9).

Forssan sairaalan suosio on kasvanut 2,5 prosenttiyksiköllä, mutta Riihimäen sairaalan pudonnut noin viidellä. Viimevuotista huomattavasti useampi riihimäen seudulla asuva tulisi mieluiten hoitoon Hämeenlinnaan.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (Tays) valitsisi kantahämäläisistä joka viides, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) joka kymmenes.

Lähimaakuntien asukkaiden mielenkiinto tulla hoitoon Kanta-Hämeeseen on hiipunut entisestään. Pirkanmaalaisista tänne tulisi hoidettavaksi vain prosentti vastaajista (vuosi sitten 4), uusimaalaisista 2,5 (5,7), päijäthämäläisistä ei enää kukaan (viime vuonna vielä 3,1).

Neljätoista vastaajaa sadasta oli yhä tietämätön vapaudestaan valita kiireetön hoitopaikka, vaikka tämä tuli mahdolliseksi jo vuonna 2014.

Vastaajista vain noin joka kymmenes oli valinnanvapauttaan käyttänyt  Luku kasvoi vuodessa noin prosenttiyksiköllä. Kiinnostus valita hoitopaikka tulevaisuudessa on kuitenkin selvästi vähentynyt.

Tutkimuksen perusteella pitkään jatkunut keskustelu sairaanhoitopiirin hajoamisesta on turhaa.

Kun kysyttiin pitäisikö maakunnan jonkin seudun erota Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä, enää noin joka kymmenes vastasi myöntävästi. Vuosi sitten sitä mieltä oli vielä joka neljäs.

Usko omaan sairaanhoitopiiriin vahvistui eniten Hämeenlinnan seudulla. Merkittävää on, että Riihimäen seudun asukkaista toiseen piiriin kaipaavien osuus oli pienentynyt yli puolella viimevuotisesta.

Niillä, jotka haluaisivat yhä muualle, katse oli suunnattu eniten Helsinkiin ja HUS:iin. Yksikään riihimäkeläisistä ei enää pannut Pirkanmaata ykkössijalle. Vajaa kuukausi sitten Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko kaipasi keskustelua myös Pirkanmaahan fuusioitumisen vaihtoehdosta.

Sähköisten palvelujen kehittäminen kiinnostaa

Eniten erikoissairaanhoitopaikan valintaan vaikuttavat hoidon laatu, etäisyys, omat kokemukset sekä jonotusajat.

Vastaajille kiinnostavimmat sähköiset palvelut olivat vastaanottoaikojen varaus, siirtäminen tai peruminen, potilaan etäseuranta, reaaliaikaiset lääkäripalvelut ja lääkärin sähköinen etähoito.

Muualla asuvia voidaan houkutella etäterveydenhuollon palveluiden avulla, tutkimuksen johtopäätöksissä arvioidaan. Myös sairaanhoitopiirin omistajakunnat ovat tuoreissa lausunnoissaan edellyttäneet, että sairaanhoitopiiri jatkaa palvelujen muuttamista myös digitaalisiksi.

Tuota lähtee kehittämään myös Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteinen Tays Kehitysyhtiö. Sen puitesopimus hyväksyttäneen tänään tiistaina sairaanhoitopiirin hallituksessa.

Pirkanmaa mieluisin kumppani

Pirkanmaa viehättää yhteistyökumppanina yhä enemmän etenkin kantahämäläisiä. Tämä ilmeni, kun kysyttiin, mikä julkisista yhteistyökumppaneista lisäisi eniten Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin houkuttelevuutta, osaamista ja ammattitaitoa.

Taysin valitsi ykkösvaihtoehdoksi 63,6 prosenttia, missä on kasvua yli neljä prosenttiyksikköä. Kannatus oli suurinta Hämeenlinnan seudulla. Myös Forssan ja Riihimäen seudulla asuvista yli puolet piti Tampereen suuntaa hyvänä.

Entistä useampi koki, että jo alkanut yhteistyö Taysin Sydänsairaalan kanssa oli parantanut Kanta-Hämeen keskussairaalan kardiologisia palveluja.

Yhä useampi uskoi myös, että jos suunnitellut tekonivelsairaala Coxan palvelut Kanta-Hämeessä toteutuvat, ne parantaisivat sairaanhoitopiirin vetovoimaa ja hoitoa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan tunnettuus hiukan heikentynyt

Kanta-Hämeen keskussairaala tunnetaan lähimaakunnissa yhä lähes yhtä hyvin kuin vuosi sitten, vaikka jonkin verran heikennystä on tullut.

Vastaajien mielikuvissa täkäläinen keskussairaala ei juurikaan eronnut muista sairaaloista: kaikkien vastauksissa korostuivat myönteiset sanat, kuten hyvä, palvelu, lähellä, toimiva ja tuttu. Tays ja Hyks saivat kuitenkin selvästi enemmän ”laadukas”-mainintoja.

Tutkimus osui koronakriisin alkuvaiheeseen, sillä se toteutettiin 17.3.–15.4. Vastaajia oli liki 900.

Tutkimuksen tulokset esitellään sairaanhoitopiirin luottamushenkilöille tänään tiistaina valtuustoinfossa. Sairaanhoitopiirin hallitus käy tiistaina keskustelun tuloksista ja merkitsee tutkimusraportin tiedoksi. FL

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic