Lounais-Häme

Tuottajilta ja teollisuudelta hätähuuto kuluttajille: Älkää hamstratko, ruokahuolto pelaa

Pian alkavat kylvöt vaa`ankielessä. Jos väkeä kaatuu, mistä osaajia maatiloille?
Pian on alkamassa kevään kylvöt. Mitä tapahtuu, jos viljelijäväestä iso osaa kaatuu sängyn pohjalle tai joutuu sairaalaan, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kysyy. Kuva: Aulis Alatalo / Arkisto
Pian on alkamassa kevään kylvöt. Mitä tapahtuu, jos viljelijäväestä iso osaa kaatuu sängyn pohjalle tai joutuu sairaalaan, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kysyy. Kuva: Aulis Alatalo / Arkisto

Tyhjää, tyhjää, tyhjää. Kuljen tutussa ruokamarketissa ostaakseni viikon ruoat. Tummaa leipää on jäljellä pari pakettia, jauheliha on loppunut. Hamstraus näkyy.

Kuluttajien ostokäyttäytymistä seurataan nyt kauppojen lisäksi erityisen tarkasti tuottajajärjestö MTK:ssa ja Elintarviketeollisuusliitossa.

Molemmista järjestöistä kuuluu sama pyyntö kuluttajille.

– Älkää hamstratko ruokaa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa, että jos kansa nyt ostaa ruokaa arkkupakastimet täyteen pahan päivän varalle, niin tällainen käyttäytyminen voi kaataa koko järjestelmän.

– Nyt tarvitaan kuluttajilta luottamusta. Hamstraus on täysin turhaa. Kykenemme toimittamaan ruokaa joka päivä, kunhan elinkeino itse ja valtiovalta varmistavat tietyt kriittiset alueet.

Akuutein ongelma liittyy kausityövoimaan. – Meillä on maa- ja puutarhatiloilla yli 16 000 kausityöntekijää pääasiassa EU:n ulkopuolelta. Nyt koronan leviämisen takia heidän saamisensa maahan on vaarassa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pohtii. Kuva: Mauri Ratilainen / Arkisto

Normaali hätävara riittää

Marttilan mukaan joka kodin hätävaraksi riittää parin viikon varastot.

– Ne pitäisi olla kaikilla erilaisia kriisejä varten. Ylimääräistä ei kannata ostaa.

Tilatkaan eivät kestä loputonta säntäilyä ruoan perässä.

– Aikatauluja voidaan hiukan säätää tiloilla, että tuotanto on aika tarkasti ohjelmoitua. Siellä on tietyt kapasiteetit ja kasvuajat eläimille. Ei voida lähteä siitä, että sikala tyhjennetään, jotta kansa saa pakastimet täyteen lihaa.

Kylvöt askarruttavat

Ruokaverkosto toimii nyt hyvin, mutta pari estettä voi tulla matkan varrelle. Marttilan mainitsemat kriittiset alueet ovat pian alkavat kylvöt, tilojen kriisit ja ulkomaisen työvoiman saanti.

– Maatiloillakin pitää varautua monin tavoin. Pian on alkamassa kevään kylvöt. Mitä tapahtuu, jos viljelijäväestä iso osaa kaatuu sängyn pohjalle, tai joutuu sairaalaan, hän kysyy.

Hänen mukaansa pahin skenaario on, että kevätkylvöt jäävät vajaiksi. Silloin ei ole satoa, jota korjata.

Kylvökausi voi alkaa tänä keväänä normaalia aiemmin leudon talven jäljiltä.

– Kausi on kohta käsillä.

Hän korostaa, ettei alkutuotantokaan kestä mitä tahansa.

– Tiloilla on jo eletty kriisissä kriisin perään. Kyky ottaa vastaan uusia takaiskuja on erittäin heikko.

Akuutein ongelma liittyy kausityövoimaan.

– Meillä on maa- ja puutarhatiloilla yli 16 000 kausityöntekijää etupäässä EU:n ulkopuolelta. Nyt koronan leviämisen takia heidän saamisensa maahan on vaarassa.

Järjestö odottaa apua hallitukselta. Kyse on työvoiman saatavuuden helpottamisesta.

Marttila muistuttaa, että asialla on kiire.

– Kuukauden sisällä alkaa taimitarhoilla sesonki. Taimet pitäisi saada tuotantoon, mutta uskaltaako viljelijä tuottaa, jos työväkeä ei ole saatavilla.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja kertoo, että muiden maiden tilanteista voi päätellä, että hamstrauksessa on kyse lyhyestä kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta, joka kestää yleensä 3-5 päivää. Kuva: Marttiina Sairanen / Arkisto
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja kertoo, että muiden maiden tilanteista voi päätellä, että hamstrauksessa on kyse lyhyestä kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta, joka kestää yleensä 3-5 päivää. Kuva: Marttiina Sairanen / Arkisto

Omat suut ruokitaan

Suomessa ruoan omavaraisuusaste on hyvä, 80 prosenttia.

– Maailmankauppa järkkyy ja silloin omavaraisuus nousee suureen arvoon.

Hän muistuttaa ruokakriisistä, joka ravisutti maailmaa kymmenen vuotta sitten.

– Silloin nähtiin, että suurissa ruoan viejämaissa viennille asetettiin esteitä. Nyrkkisääntö oli, että omat kansalaiset ruokitaan ensin.

Hän jatkaa, ettei kukaan tiedä, mihin koronakriisi ulottuu maailmanlaajuisesti.

– On onni, että meillä on ruokaverkosto näin hyvässä iskussa.

Hamstraus vähentynyt

Toimitusjohtaja Pia Pohja Elintarviketeollisuusliitosta on samoilla linjalla kotivarastojen suhteen.

– Paniikkiin ja hamstraamiseen ei ole tarvetta, ruokahuolto ja -ketju pelaavat normaaliin tapaan.

Hän jatkaa, että muiden maiden tilanteista voi päätellä, että hamstrauksessa on kyse lyhyestä kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta, joka kestää 3-5 päivää.

– Suuntaus on näkynyt jo Tanskassa ja jopa Italiassa hamstraaminen on vähentynyt.

Väki kotona

Korona on siirtänyt suomalaiset etätöihin ja lapset koulusta kotiin.

– Tämä on aiheuttanut päivittäistavaroiden jakelukanavaan erittäin suuren kysyntäpaineen.

Niinpä elintarvikeyritykset ohjaavat nyt raaka-ainetta ja tuotantoa kuluttajatuotteisiin. Vastaavasti ne vähentävät yksityisten ravintolatuotteiden valmistusta, koska ravintoloissa käynti on hiljentynyt.

Raaka-ainetta riittää

Mitkä elintarvikkeet ovat kaikkein haavoittuvimmat?

Pohja kertoo, että meillä on paljon kotimaista raaka-ainetta, joka saadaan tarvittaessa nopeasti tuotantoketjuun. Kysyntään voidaan vastata.

– Pidemmän ajan kuluessa joidenkin tuontituotteiden, kuten hedelmien ja vihannesten saatavuudessa voi olla vaikeuksia.

Pohjan mukaan elintarvikeyritykset ovat tehneet riskikartoituksia ja -suunnitelmia jo pitkään.

– Yritykset ovat nostaneet valmiuttaan ja tehneet suunnitelmat kukin oman toimintansa perusteella koronatilanteen vuoksi. Myös valmiutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta poikkeustilanteissa on nostettu.

Pohjakin korostaa omavaraisuutemme korkeaa astetta.

– Se on poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin maihin.

Suomeen tuodaan elintarvikkeita ja maataloustuotteita noin 4,7 miljardin euron edestä.

Vaikka tuonti tyrehtyisi, ruokaverkosto selviää.

– Ilman muuta.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic