Lounais-Häme Forssa

Tuplataksa on Forssassa yhä yleinen käytäntö: Moni taloyhtiö velkaantuu, kun tuloja jää saamatta – Lamminkulma leikkasi kivijalan yritysten vastikkeita

Katutasojen liikehuoneistojen tuplavastikkeet eivät Kauko Nyströmin mielestä ole nykypäivää. Moni kivijalka loistaa tyhjänä kulujen rasittaessa yhtiön taloutta.
As Oy Lamminkulman hallituksen puheenjohtajan Kauko Nyströmin (vas.) ja isännöitsijä Pekka Viljasen mielestä tyhjänä loistavat kivijalat antavat surkean kuvan Forssan keskustasta. Yhtiö alensi kivijalan vastikkeita varmistaakseen sen, että liiketilat pysyvät käytössä, omistajien maksukyky säilyy ja taloyhtiön talous pysyy sen myötä kunnossa. Kuva: Tapio Tuomela
As Oy Lamminkulman hallituksen puheenjohtajan Kauko Nyströmin (vas.) ja isännöitsijä Pekka Viljasen mielestä tyhjänä loistavat kivijalat antavat surkean kuvan Forssan keskustasta. Yhtiö alensi kivijalan vastikkeita varmistaakseen sen, että liiketilat pysyvät käytössä, omistajien maksukyky säilyy ja taloyhtiön talous pysyy sen myötä kunnossa. Kuva: Tapio Tuomela

Tyhjät liiketilat ovat silmiinpistävä näky Forssan keskustassa. Moni tiloja omistava tai vastikesaamisten kanssa kamppaileva asunto-osakeyhtiö on päätynyt taloudellisesti lähes kestämättömään tilanteeseen.

Sibeliuksenkatu 1:ssä sijaitseva As Oy Lamminkulma on Ilmeisesti ainoa yhtiö, jossa katutasossa toimivien yritysten vastikkeet on kohtuullistettu 1,5-kertaisiksi. Tuplavastike on yhä yleinen käytäntö.

– 1990-luvulle asti olimme nykyisessä Scandicin talossa, jossa tilojen neliöhinta oli 14 750 markkaa neliöltä. Nyt liiketilat keskustasta maksavat 200 – 500 euroa neliöltä. Vastikkeiden kohtuullistaminen on ainoa vaihtoehto, jos liikehuoneistot halutaan pitää käytössä, Kello-Nyströmin yrittäjä ja Lamminkulman hallituksen puheenjohtaja Kauko Nyström summaa.

”Taloustilanne on nyt kohtuullinen”

Vaikeudet vauhdittivat myös Lamminkulman päätöstä. Yhtiö oli ajautua vakavaan talouskriisiin, kun satoja neliöitä liiketilaa omistanut taho jätti vastikkeita maksamatta yli viiden vuoden ajalta.

– Se aiheutti meille vaikean maksulikviditeettiongelman. Kuluja piti hoitaa lainoilla. Vaikka kirjanpidollisesti tulos näytti hyvältä, siirtovelkojen määrä kasvoi jatkuvasti. Jos tilanne olisi jatkunut, hoitovastikkeisiin olisi pitänyt tehdä yli 50 prosentin korotus ja ne olisivat nousseet yli kahteen euroon neliöltä, isännöitsijä Pekka Viljanen räknää.

Ongelmatiloille löytyi ostaja ja kaupat toteutuivat, kun kauppojen ehdoksi laitettu vastikkeen kohtuullistaminen onnistui. Uusi taksa tuli voimaan 1. heinäkuuta.

– Muutokseen tarvittiin kaikkien osakkaiden kirjallinen hyväksyntä. Taloyhtiön täytyy pystyä toimimaan ja tekemään remontteja, jotta paikat pysyvät kunnossa. Olennaista on, että vastikerahat tulevat ajoissa tilille, Nyström toteaa.

Viljasen mukaan kivijalasta saatava tulovirta takaa sen, ettei myöskään talon 28 asuinhuoneiston vastikkeiden korottamiselle ole tarvetta pariin vuoteen.

– Taloustilanne on nyt kohtuullinen. Talouden rakenne on terveellä pohjalla ja maksuvalmius hyvä, hän summaa.

Muutos koski vain kivijalkaa. Yläkerrosten toimistoista ja kellarikerroksen varastotiloista perittiin jo ennestään samansuuruista vastiketta kuin asuinhuoneistoista.

Vaihtoehdot kaikille avoimesti tietoon

Isännöitsijä arvioi hankkeen menneen läpi, kun vaihtoehdot tuotiin avoimesti kaikkien pureskeltavaksi.

Hanke laitettiin alkuun syksyllä 2019. Osakkaille toimitettiin eri vaihtoehdoista pitkä kirje kustannusvertailuineen. Muutos vaati myös yhtiöjärjestyksen muuttamista.

– Ostaja kuittasi kaikki edellisen omistajan velat. Niitä oli kymmeniätuhansia. Kun asioista keskusteltiin ja perusteltiin ne hyvin, niin päätös oli helppo tehdä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic