Islantilainen Gudrun Kvaran etsii Kanta-Hämeestä työtä, jossa hän mahdollisesti voisi hyödyntää ammattitaitoaan. Hän on valmistunut tanskalaisesta korkeakoulusta pääaineenaan muotoilu ja bisnes.
– Olen kiinnostunut vaatesuunnittelusta ja valokuvaamisesta, mutta olen avoin kaikenlaiselle työlle. Tietysti olisi hienoa, jos siinä voisi olla jollakin tavoin tekemisissä visuaalisuuden kanssa, Gudrun Kvaran kertoo.
Hän on yksi viime vuonna Kanta-Hämeessä käynnistyneen International Talents in Kanta-Häme -hankkeen osallistujia. Yhteensä hankkeeseen osallistuu 50 korkeakoulutettua, Kanta-Hämeessä asuvaa ulkomaalaista.
Viime vuoden huhtikuussa käynnistyneen hankkeen taustavoimia ovat Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Se on saanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen ja jatkuu vuoden 2020 kesäkuuhun asti.
– Hanke tarjoaa osallistujille räätälöityä suomen kielen koulutusta. Tällä hetkellä on käynnissä kaksi 20 hengen ryhmää, kertoo projektityöntekijä Sofia Welling.
Hän painottaa, että suomen kielen taito on asia, johon kannattaa panostaa. Vaikka työssä saattaisi pärjätä myös englannin kielellä, suomea voidaan tarvita esimerkiksi työn dokumentoinnissa ja asiakaspalvelussa.
Hanke myös auttaa osallistujia verkostoitumaan ja hankkimaan yrityskontakteja.
– Juuri hiljattain meillä oli hyvä vierailu isoon yritykseen, jolla on sekä tuontia että vientiä ja jossa tarvitaan monen alan osaajia. Yleensäkin rohkaisemme yrityksiä katsomaan osaamista laajemmassa kuvassa ja ajattelemaan, mitä hyötyä yritykselle voisi olla näiden työnhakijoiden osaamisesta, kansainvälisestä taustasta, tuoreista näkemyksistä tai vaikkapa kielitaidosta.
Kaikki hankkeessa mukana olevat ovat asuneet Suomessa jo pitempään, mutta töitä ei ole kovastakaan yrityksestä huolimatta löytynyt.
– Mistään kotouttamishankkeesta tässä ei ole kysymys. Vain pieni osa osallistujista on tullut pakolaisina. Monet ovat työskennelleet kotimaassaan alansa johtotehtävissä, Welling huomauttaa.
Mukaan otetaan edelleen myös uusia korkeakoulutettuja maahanmuuttajia. Projektin aikana pyritään luomaan toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön myös hankkeen loputtua.
Gudrun Kvaran on asunut Suomessa neljä vuotta. Hän tutustui suomalaiseen puolisoonsa opiskellessaan Tanskassa.
– Muutimme alunperin Tampereelle, mutta olen kokenut, että Hämeenlinnassa on helpompi tutustua ihmisiin ja luoda kontakteja. Maassaoloaikaani verrattuna suomen kielen taitoni ei ole kovin hyvä, mutta aion nyt panostaa siihen.
Vaatesuunnitteluun hän on hakenut inspiraatiota luonnosta, esimerkiksi linnuista.
Kontaktiensa avulla hän onkin jo saanut teetettyä suunnittelemansa sadeviitan. Nyt Forssassa valmistettuja viittoja on myynnissä Islannissa, joten turistit voivat pukeutua linturetkillä lunniviittaan.
Viitta on herättänyt kiinnostusta myös esimerkiksi Kanta-Hämeessä kiertäneessä näyttelyssä, jossa kuusi hankkeen osallistujaa esittelee ammatillista osaamistaan. FL
International Talents in Kanta-Häme
Tavoitteena parantaa Hämeenlinnan, Riihimäen sekä Forssan alueilla asuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien, paluumuuttajien ja ulkosuomalaisten työllisyystilannetta.
Kielikoulutuksesta vastaa Hamk. Luotu kielikoulutusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön pysyvästi.
Vahvistaa osallistujien työelämävalmiuksia kehittämällä heidän verkostoitumistaitojaan ja kykyään tuoda omaa osaamistaan esille seminaarien, rekrytointitapahtumien ja yritysvierailujen kautta.
Jokaiselle osallistujalle tehdään osaamiskartoitus, jonka avulla sopivan työpaikan tai urareitin löytäminen on helpompaa ja selvempää.
Yrittäjyydestä kiinnostuneille tarjotaan mentorointipalveluja.
ESR–rahoitteinen hanke, jonka päätoteuttaja on Hämeenlinnan kaupunki ja osatoteuttaja Hamk.
Juttua muokattu 5.5. klo 16: Korjattu näyttelyn kestoa koskeva kohta, näyttely on jo päättynyt.
