Lounais-Häme Ypäjä

Tutkija, hevosmies ja poliitikko Markku Saastamoinen täyttää pyöreitä vuosia

Ypäjän kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen pelkää koronapandemien taloudellisia jälkiseurauksia.
Ypäjän kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen viihtyy hevosten seurassa niin käytännössä kuin teoriassa. 60-vuotispäiväänsä Saastamoinen viettää perhepiirissä juhlien. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ypäjän kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen viihtyy hevosten seurassa niin käytännössä kuin teoriassa. 60-vuotispäiväänsä Saastamoinen viettää perhepiirissä juhlien. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kuten niin monen muunkin kohdalla, kiinnostus hevosiin on syy, joka toi Markku Saastamoisen Ypäjälle.

Helsingissä syntynyt, Tuusulassa varttunut Saastamoinen muutti Ypäjälle työn perässä vuonna 1987 suoraan päästyään armeijasta. Työpaikka löytyi Valtion Hevosjalostuslaitokselta, joka muuttui sittemmin Maatalouden Tutkimuskeskukseksi, joka taas muuttui myöhemmin yhdistymisten myötä Luonnonvarakeskukseksi. Luke on huomenna 60 vuotta täyttävän Saastamoisen työnantaja edelleen.

Erikoistutkija, dosentti​ Saastamoisen tutkimusaiheita ovat hevosten ravitsemus ja jalostus, hevostalous ja sen vaikuttavuus sekä hevosalan elinkeinot.

– Pikkupojasta asti olen harrastanut hevosia. Kesät vietin hevostalleilla. Aloitin ratsutalleilla ja myöhemmin mukaan tulivat ravitallit. Armeijassa pääsin eläinlääkintäkouluun ja myöhemmin kadettikoulussa sain hoitaa hevosia, Saastamoinen muistelee.

Mies osallistui juniorivuosinaan ratsastuskisoihin ja ajoi raveissa muutaman raviratsastus- eli monte-lähdönkin. Menestystä Saastamoinen kuvailee keskijoukkoihin sijoittumiseksi.

– Niissä meno oli siihen aikaan värikästä. Nykyään se on ammattilaisten puuhaa ja heillä on ammattilaisten varusteet. Silloin mentiin esimerkiksi satulalla, joka sattui tallista löytymään, hän naurahtaa.

Raviurheilu pudonnut kelkasta

Varttuneemmalla iällä yhteys hevosiin on ollut enemmän teoreettista, vaikka mies on mukana parissa ravihevoskimpassa ja käynyt silloin tällöin myös ajamassa hevosia.

Saastamoinen on kirjoittanut muutaman kirjankin hevostalouteen liittyen. Viime vuonna häneltä julkaistiin Suomen Hippoksen tilaama tutkimus ”Suomen raviurheilun nykytila”.

Siinä Saastamoinen kävi läpi lajia laajemmassa kontekstissa. Hän toteaa, että ravialan ohjauksesta vastaavan Suomen Hippoksen on vastattava toimintaympäristön muutokseen ja kehitykseen riittävillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Näillä Saastamoinen tarkoittaa muun muassa raviratojen ja yksittäisten ravikilpailujen profiloitumista aiempaa paremmin.

– Raviurheilu ei ole kyennyt vastaamaan kuluttaja- ja väestörakenteen muutokseen yhtä hyvin kuin monet muut lajit. 1980-luvulla kaupunkilaistuivat ihmiset, joille hevonen oli tuttu maatalosta. Nykyään näin ei ole.

Hän korostaa myös vastuullisuutta, kestävyyttä ja ekologisia vaikutuksia.

– Ihmiset hakevat viihtyisyyttä ja puistomaisuutta. Sellaista ei juuri Suomen raviradoilta löydy, toisin kuin esimerkiksi Iso-Britannian, USA:n tai Kanadan laukkaradoilta. Myös vaikkapa Särkänniemestä löytyy vihreää.

Kokoomus verissä

Saastamoinen ei muista tarkkaan, milloin hän lähti mukaan kuntapolitiikkaan. Ensimmäinen yritys tapahtui keskustan riveistä, mutta se ei tuonut edes lautakuntapaikkaa. Seuraavan yritys tapahtui kokoomuksen riveistä.

– Isoisäni oli vanha kokoomuslainen ja setä on ollut kokoomusnuorissa, joten perhetausta on kokoomuslainen, hän paljastaa.

Saastamoisella on menossa neljäs kausi kunnanvaltuustossa ja ensimmäinen kausi kunnan ykköspoliitikkona kunnanhallituksen puheenjohtajana. Politiikassa hänelle ei ole tärkeintä puolueen asia, vaan yhteisten asioiden hoito ja tapa, jolla niitä hoidetaan.

Hänen arvionsa on, että Ypäjällä on menty tällä valtuustokaudella yhteisten asioiden hoitamisessa eteenpäin. Omat haasteensa ovat tuoneet kunnanjohtajavalinnat ja niihin liittyvien valitusten hoitaminen.

– Talouden tasapainottamisesta on puhuttu ja tehty tällä valtuustokaudella Ypäjällä ensimmäisen kerran. Myös seutukunnallisesti on toimittu, vaikka viiden erilaisen päätäntäelimen johdosta toteutus on hidasta. Painelaskelmat osoittavat kustannusleikkausten tarpeen, mutta kaikki päättäjät eivät sitä vieläkään usko, Saastamoinen sanoo.

Kunnille karmaiseva koronalasku

Koronapandemia näkyy Ypäjällä kuntatasolla lähinnä sillä tavalla, että on vaadittu tiettyjä erikoisjärjestelyjä esimerkiksi koulujen ja palveluiden osalta. Saastamoinen sanoo, että terveysmenoissa korona tulee näkymään Ypäjän taloudessakin.

– Puhutaan valtavista summista sairaanhoitopiirin tasolla, vaikka montaakaan koronapotilasta ei ole hoidettu. Nyt hoitamatta jääneiden sairaiden taloudelliset jälkiseuraukset kunnille tulevat olemaan valtavat, eikä niitä korvaa kukaan. Valtio lupaa sairaanhoitopiireille korvausta tehohoidossa olleista potilaista, joita ei Kanta-Hämeessä juuri ole. Ja tulevat, mahdolliset tautipiikit aiheuttavat omat kustannuksensa. Maksajana ovat sairaanhoitopiirien osakaskunnat.

– Tämän lisäksi kuntien verotulot pienenevät liiketoiminnan vähenemisen, lomautusten ja lisääntyvän työttömyyden myötä. FL

”Mahdolliset muistamiset Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65 vammaisten harrastustoiminnan ja opiskelun tukemiseksi, viestikenttään Markku Saastamoinen 60 vuotta.”

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic