Lounais-Häme

Tutkija: Turvapaikkahakijatilanne 2015 aktivoi Suomen maahanmuuttovastaisen kentän – nyt moni ryhmä viettää hiljaiseloa

Helsinki
30.10.2018, 19:27

Kotimaa

Pari vuotta sitten lehdistä kirjoiteltiin Soldiers of Odin -ryhmän järjestämistä katupartioista. Rajat kiinni -liike järjesti mielenilmaisuja, piti ääntä Facebookissa ja keräsi tykkäyksiä. Viime vuonna moni helsinkiläinen ihmetteli maahanmuuttovastaisesta Rajat kiinni -liikeestä toissa vuonna irtautuneen Suomi Ensin -ryhmittymän mielenosoitusleiriä Helsingin Rautatientorilla.
Vuonna 2015 Suomeen saapunut ennätyssuuri määrä turvapaikanhakijoita aktivoi suomalaisen maahanmuuttovastaisen ja äärioikeistolaisen kentän, sanoo tohtorikoulutettava Daniel Sallamaa.
Nyt katuaktivismi kuten partioinnit ja mielenosoitukset ovat vähentyneet ja moni kolme vuotta sitten syntyneistä maahanmuuttovastaisista ja äärioikeistolaisista ryhmistä viettää hiljaiseloa. Netissä kuitenkin kuohuu yhä.
Sallamaa sanoo, että kentän tulevaisuudella on monta eri mahdollista kehityskulkua. Jos Suomeen saapuu taas kertarysäyksellä suuri määrä pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, maahanmuuttovastaiset ja äärioikeistolaiset ryhmät todennäköisesti palaavat katukuvaan nopeasti.
– Vaikka moni silloin perustetuista ryhmistä on passivoitunut, niiden aktiivit ovat verkottuneet toistensa kanssa ja pystyisivät todennäköisesti tuomaan ryhmät takaisin kaduille nopeammin ja voimakkaammin kuin 2015, Sallamaa sanoo.

Vastarintaliikkeen tulevaisuus Suomessa kysymysmerkki

Jos tilanne maahanmuuton suhteen säilyy nykyisellään, monen ryhmittymän toiminta luultavasti passivoituu entisestään.
– Ryhmistä se, joka on onnistunut ylläpitämään suhteellisen säännöllistä aktiivisuuden tasoa, on kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) Suomen osasto. Jos meillä on tilanne, jossa kentällä on ihmisiä, joilta menee ryhmä alta, ei ole ollenkaan mahdotonta, että yksittäisiä henkilöitä yrittää hakeutua Vastarintaliikkeen pariin, Sallamaa sanoo.
Raportissaan Ulkoparlamentaarinen äärioikeistoliikehdintä ja maahanmuuttovastaisuus 2010-luvun Suomessa Sallamaa kirjoittaa, että PVL ei suhtaudu kielteisesti yhteistyöhön kentän muiden toimijoiden kanssa, mutta haluaa tehdä sen omilla säännöillään. Sillä on hänen mukaansa pyrkimys yhdistää Suomen kansallismielinen kenttä ohjailemakseen kokonaisuudeksi.
Turun hovioikeus päätti syyskuun lopulla lakkauttaa PVL:n. Hovioikeuden mukaan järjestö hyväksyy väkivallan ja yleinen etu vaatii sen lakkauttamista. Tuomio ei vielä ole lainvoimainen, joten PVL järjestää yhä esimerkiksi mielenosoituksia.
Sallamaa arvelee, että osa liikkeen jäsenistä saattaa ryhtyä suoraan toimintaan, jos lakkauttamispäätös pysyy voimassa. Tämä on kuitenkin vain yksi mahdollinen kehityskulku, Sallamaa painottaa. Liikkeen jäsenet saattavat myös yrittää jatkaa nykyisen kaltaista toimintaansa jonkin toisen yhdistyksen puitteissa.
Vastarintaliikkeellä on Suomessa noin sata jäsentä, vaikka paljon useampi ilmaisee tukensa sen toiminalle esimerkiksi verkkokeskusteluissa.

PVL-tuomio on herättänyt kentällä pelkoa

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden antamat tuomiot ovat herättäneet kielteisiä kannanottoja muissa ryhmissä ja myös jonkin verran pelkoa siitä, että muitakin järjestöjä ryhdyttäisiin kieltämään.
– Vastarintaliike saattaa myös saavuttaa jonkinlaista marttyyrin asemaa muiden ryhmien keskuudessa, Sallamaa sanoo.
Se, johtaako tilanne lopulta mihinkään laajempaan, konkreettiseen ja pitkäaikaiseen Vastarintaliikettä tukevaan toimintaan, on hänen mukaansa aivan toinen asia.
Sallamaa kuvaa PVL:ää kansallissosialistisena, vallankumoukselliseen toimintaan valmistautuvana järjestönä. Hän kirjoittaa, että PVL:n kansallissosialismin kovan ytimen muodostavat rotubiologiset näkemykset, juutalaisvastaisuus ja vaatimus kansan geneettisestä eheydestä.
Juuri rotubiologian korostaminen tekee Sallamaan mukaan PVL:stä jokseenkin poikkeuksellisen verrattuna muihin Suomessa toimiviin ääriliikkeisiin.
– Useammin suomalaisia maahanmuuttovastaisia liikkeitä ajaa ennemmin pelko siitä, että länsimainen kulttuuri joutuisi islamin alistamaksi Suomessa ja Euroopassa.
Sallamaa myös painottaa, että vaikka maahanmuuttovastaisen ja äärioikeistolaisen kentän retoriikka on osin väkivaltaa ihannoivaa, siihen liittyvää fyysistä väkivaltaa on Suomessa esiintynyt suhteellisen vähän. Ryhmien käytännön aktivismi on suurimmaksi osaksi ollut laillista mielenilmaus- ja muuta toimintaa.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/253474/Raportti-Sallamaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STT

Kuvat:

Uusimmat