Lounais-Häme

Tutkimusmatkailija, kirjailija, kuvaaja - Sakari Pälsi oli monitoimimies

Hykkilä näyttäytyy merkittävänä paikkana laajasti ansioituneen tieteen ja kulttuurin monitoimimiehen Sakari Pälsin elämänvaiheissa.

Hän muun muassa kuvasi kansantieteellisiin tarkoituksiin kylän kantatiloihin kuuluvassa Sipilässä vuonna 1938 vanhoja työtapoja tallentaneen dokumenttielokuvan Tammelan sianteurastus.

 

Samana vuonna Pälsi kuvasi Sipilässä myös Taidonnäytteitä ja voimainkoetuksia -elokuvaan osan, jossa Frans Nummi tekee aidaksia. Filmiin sisältyvät kelakeinun- ja lasten hypinlaudan hyppäämisen hän filmasi Sipilästä noin kilometrin päässä sijaitsevassa Lunkaan Nissilässä.

-Vaikka kansantieteellisten elokuvien tarkoitus oli työn ja perinteen tallentaminen, ne kertovat samalla kohteensa ihmisistä ja kuvauspaikoista, huomauttaa Sakari Pälsin seuran hallituksen jäsen ja Tammelaan Hykkilässä sijaitsevan perheensä kesäpaikankin ansiosta tiiviisti yhteyttä pitävä Marketta Havola.

Hänelle kuuluu osuutensa myös Tammelan kunnantaloon ripustetun Metsätuvan maailmanmatkaaja – kirjailija Sakari Pälsi -näyttelyn toteutuksessa. Sakari Pälsin seuran suunnittelema ja koostama katsaus tiedonhalussaan ja muutenkin väsymättömän maailmanmatkaajan elämään on nyt esillä neljättä kertaa.

 

Kierros alkoi vuonna 2015, jolloin Pälsin elämäntyön päättymisestä oli kulunut 50 vuotta, hänen synnyinpitäjästään Lopelta. Sittemmin hänen vaiheisiinsa on päässyt tutustumaan Hämeenlinnassa ja viimeksi vuosi sitten Forssan näyttelytila Vinkkelissä.

Marketta Havola toteaa samaan perusaineistoon pohjautuvan esillepanon muuntautuneen matkan varrella jossain määrin näyttelymiljööstä riippuen. Nyt esillä olevassa kokonaisuudessa Pälsin yhteydet Tammelaan saavat oman korostetun huomionsa.

Sakari Pälsin seura pystytti näyttelyn kunnantaloon vapaa-aikasihteeri Päivi Klemelän aloitteesta.

-Sain ajatuksen tähän Forssan viimevuotisesta näyttelystä. Siellä minullekin vasta avautui, millainen Sakari Pälsi oli henkilönä ja, että meidän olisi hyvä tuoda esille hänen elämänvaiheitaan Hykkilässä ja täällä Tammelassa muutenkin, Klemelä totesi näyttelyn avajaisissa.

 

Yleiskatsauksen Sakari Pälsin elämään luonut nimikkoseuran sihteeri Mervi Suhonen totesi tiedemies-maailmanmatkaajan kiinnostuksen suuntautuneen ylitse muun kansanihmisten elämään.

Pelkästään niin ajallisesti kuin kilometreissä laskettuna kunnioitettaviin mittasuhteisiin yltäneiden ulkomaisten tutkimusmatkojensa ohella hän huomauttaa Pälsin liikkuneen ja vaikuttaneen laajalti ja monipuolisesti eri puolilla Suomea.

Lounais-Hämeeseen hän solmi tiiviimpiä yhteyksiä seudullisen kansanperinteen parissa suurtyön tehneen hengenheimolaisensa Esko Aaltosen ansiosta. Miehet olivat yhdessä muun muassa perustamassa Kansatieteellinen Filmi oy:tä ja Talonpoikaiskulttuurisäätiötä.

 

Pälsin jäätyä eläkkeelle virkatyöstään Muinaistieteellisestä toimikunnasta, hänelle rakennettiin vuonna 1947 Esko Aaltosen myötävaikutuksella Hykkilään Kelhunlammin rantaan metsätupa. Pälsin kaipaamaa kosketusta luontoon ja kirjoittamisrauhaa tarjonnut mökki on kestänyt metsäisen harjun kupeessa vuosikymmeniä hyvin.

-Tarvittasessa se on saanut uuden katteen ja uudet portaat. Nurkat ovat suorat, ainoa ikkuna on peitetty luukulla ja ovi on tiukasti kiinni, Marketta Havola kirjoittaa tuoreessa Sakari Pälsi – Elämä ja työt -kirjassa.

Näyttelyssäkin oman erikoishuomionsa saavassa mökissä on edelleen Pälsiltä jääneitä tavaroita, muun muassa sukset uunin ja nurkkakomeron välissä. Ennen kirjailijanmökkinsä valmistumista Havola kertoi Pälsin vetäytyneen jo loppuvuodesta 1946 muutamaksi päiväksi samana vuonna vastavalmistuneen Lounais-Hämeen Pirtin saunakamarin yksinäisyyteen.

Tammelan kunnantalon näyttelyssä ovat esillä muun muassa Sakari Pälsin kamera ja nivelleerauskone. Niin ikään nähtävillä on tuliaisia maailmanmatkoilta sekä vesipannu ja kynttilänpätkä Tammelan metsätuvalta. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic