Lounais-Häme Somero

Ihmiset ovat jooganneet, tatuoineet ja lahjoittaneet synttärirahoja Tuulispäälle jo 105 000 euron edestä

Eläinsuojelukeskus Tuulispää laajentaa toimintaansa lisämaille ja uusiin rakennuksiin. Sen mahdollistavat tukijat, jotka ovat lahjoittaneet keräyksen kautta jo 105 000 euroa.
Iiro on tyypillinen Tuulispään hevosasukas. Sillä on tavoitteellisen ratsastamisen estävä hankosidevamma. Ennen eläinten turvakotiin tuloa se vietti paljon aikaa yksinään. – On ihana huomata, että täällä eläimet nauttivat lajitoverien seurasta, Tuulispään perustaja Piia Anttonen sanoo. Konkreettisen eläinten suojelun lisäksi Tuulispään tavoitteena on jakaa tietoa eläinten oikeuksista ja niiden lajityypillisestä käytöksestä. Kuva: Tapio Tuomela
Iiro on tyypillinen Tuulispään hevosasukas. Sillä on tavoitteellisen ratsastamisen estävä hankosidevamma. Ennen eläinten turvakotiin tuloa se vietti paljon aikaa yksinään. – On ihana huomata, että täällä eläimet nauttivat lajitoverien seurasta, Tuulispään perustaja Piia Anttonen sanoo. Konkreettisen eläinten suojelun lisäksi Tuulispään tavoitteena on jakaa tietoa eläinten oikeuksista ja niiden lajityypillisestä käytöksestä. Kuva: Tapio Tuomela

Somerolla toimiva Eläinsuojelukeskus Tuulispää teki tällä viikolla maakaupat kahdeksasta hehtaarista peltoa ja viidestä hehtaarista metsää.

Kauppoihin kuuluvat myös mailla sijaitsevat iso navetta, konehalli, ulkorakennus, lato, kuivuri ja siilo.

Tuulispään perustaja Piia Anttonen kertoo odottaneensa monta vuotta, että naapurista tulisi maata myyntiin.

Nyt myyntiin tullut naapuritila oli kokonaisuutena eläinten turvakodille liian kallis, mutta se lohkottiin niin, että Eläinkoulu Välkky hankki omistukseensa tilan päärakennuksen ja osan maista.

– Oli hienoa saada vielä samanhenkinen naapurikin, Anttonen hymyilee.

Eläintatuointeja turvakodin hyväksi

Tuulispää rahoittaa maakaupat pankkilainan lisäksi Unelma paremmasta huomisesta -keräyksellä, joka on tuottanut vajaan puolen vuoden aikana jo 105 000 euroa.

– Vaikka tavoitteena ollut 100 000 ylittyi, jatkamme keräystä vuoden loppuun. Ylimenevä osuus käytetään muun muassa lohkomiskuluihin ja varainsiirtoveroon.

Potti on saatu kokoon yksityisillä lahjoituksilla ja lukuisilla vapaaehtoisten järjestelmillä tukitapahtumilla.

Tuulispään hyväksi on juostu, joogattu ja otettu eläintatuointeja, pidetty myyjäisiä, brunsseja ja huutokauppoja ja järjestetty tukikonsertti. Iso merkitys on ollut myös eläinten turvakodille ohjatuilla syntymäpäivärahoilla.

Koska työ pelastettujen maatila- ja tuotantoeläinten kanssa on raskasta, tuntuu ihmisten auttamishalu Anttosesta erityisen palkitsevalta.

– He kokevat tärkeäksi, että tällainen paikka on olemassa ja että se pääsee kasvattamaan toimintaansa. Olen siitä tosi kiitollinen.

Vapaaehtoisia Robin Boyta ja Christina Kanasta kiehtoo suuri lajikirjo: lampaiden lisäksi he saavat hoitaa muassa minipossuja ja minkkiä. Kuva: Tapio Tuomela
Vapaaehtoisia Robin Boyta ja Christina Kanasta kiehtoo Tuulispäässä suuri lajikirjo: lampaiden lisäksi he saavat hoitaa muassa minipossuja ja minkkiä. Kuva: Tapio Tuomela

 

Navettaan museo, myymälä ja juhlatila

Uusien maa-alueiden ja rakennusten varalle on paljon suunnitelmia.

Anttonen kaavailee navettaan juhlatilaa, eläintensuojelun ja eläintenoikeuksien historiasta kertovaa museota ja myymälää. Rakennuksiin saadaan myös varastoja ja tiloja vapaaehtoisille.

Uusien pihattojen, laitumien ja aitausten myötä eläinmäärää aiotaan kasvattaa tulevina vuosina hallitusti joillakin kymmenillä.

Anttonen kertoo maatilan eläimiä olevan jonossa ja kyselyjä tulevan päivittäin ympäri Suomen, sillä valtaosa eläinsuojeluyhdistyksistä vastaanottaa vain koiria ja kissoja.

– Kaikkia emme voi jatkossakaan pelastaa. Yritämme tarjota hätätapauksissa kodin ensisijassa iäkkäille tai erityistä hoitoa vaativille, sillä nuoret ja terveet eläimet löytävät yleensä kodin muualtakin.

Tuulispäässä moni eläin elää loppuelämänsä, mutta tavoitteena on löytää osalle eläimistä uusi omistaja.

– Lampaille, vuohille tai kanoille uusi koti on mahdollista löytää.

”Miljoonat tuotantoeläimet eivät näe päivänvaloa”

Tuulispäähän rakentuu apurahoin myös koulutuskeskus ja suurtalouskeittiö, joissa on mahdollista järjestää esimerkiksi kasvisruokakursseja ja kertoa turvakodin toiminnasta ryhmille.

Anttonen haluaa levittää tietoa eläinten oikeuksista ja niiden lajityypillisestä käytöksestä.

– Suomessa on miljoonia tuotantoeläimiä, jotka eivät näe päivänvaloa elämänsä aikana. FL

Eläinsuojelukeskus Tuulispää

Vuonna 2012 perustettu turvakoti maatila- ja tuotantoeläimille.

Eläinsuojeluyhdistys Tuulispää ry vastaa toiminnasta, joka pyörii yhdistyksen jäsenmaksuilla, kummieläintoiminnalla, lahjoitusvaroilla, kioski- ja tuotemyynnillä sekä tukitapahtumista saatavilla tuotoilla.

Perustaja Piia Anttosen lisäksi Tuulispäässä työskentelee palkallisena eläintenhoitaja, osa-aikainen eläintenhoitaja ja palkkatuettu työntekijä. Vapaaehtoisia on yleensä yhtä aikaa 3–5. Lisäksi eläintenhoitajaopiskelijat tekevät harjoitteluja ja yhdyskuntapalvelusta suorittavat rakennustöitä.

Viime kesänä Tuulispäässä kävi tuhat vierailijaa.

Eläimiä on tällä hetkellä 70: mm. hevosia, lehmiä, sikoja, villisika, minipossuja, pupuja, kanoja, kukkoja, ankkoja, lampaita, vuohia, naali, hopeakettu ja minkki.

Eläinten taustat ovat moninaisia, mutta ne kaikki ovat olleet lopetusuhan alla. Ne voivat olla löytöeläimiä tai jääneet vaille kotia esimerkiksi omistajien eron, sairastumisen tai pitovaikeuksien vuoksi. Messuilla olleet siat eivät voineet palata kotitilalleen tautiriskin vuoksi.

Konkreettisen eläinsuojelun lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa eläinsuojelusta, eläinten oikeuksista ja kasvissyönnistä.

Slogan on ”jokainen elämä on arvokas”. Eläimet nähdään kanssakulkijoina eikä hyödykkeinä.

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic