Lounais-Häme Ypäjä

Tuure Kaunela maalasi, vaikka käsi ei noussut enää kunnolla ylös - Kaunelan muistonäyttely esittelee vaatimattoman taiteilijan taidokkaita töitä

Tuure Kaunelan muistonäyttely avattiin Ypäjän kirjastossa maanantaina.
Tuure Kaunelan siskon pojat Pertti Tamminen ( kesk.) ja Jouni Tamminen sekä veljen lapset Juhani Kaunela ja Tuula Paananen järjestivät setänsä muistonäyttelyn. Arja Uusitalon (takana oikealla) isä oli Tuuren serkku. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tuure Kaunelan siskon pojat Pertti Tamminen ( kesk.) ja Jouni Tamminen sekä veljen lapset Juhani Kaunela ja Tuula Paananen järjestivät setänsä muistonäyttelyn. Arja Uusitalon (takana oikealla) isä oli Tuuren serkku. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ypäjän kirjaston näyttelyvitriinissä on vanha vesiväripaletti ja siveltimiä. Sen värinapit ovat kuluneet melkein loppuun. Paletti on ypäjäläisen taitelijan Tuure Kaunelan työvälineitä, joiden avulla hän siveli näkemänsä jälkipolvien muistiin. Nyt, 20 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen, ne ovat päässeet hänen lukuisten maalaustensa tavoin esille.

Kaunelan sisarusten lapset ovat toteuttaneet muistonäyttelyn yhdessä. Suurin osa näyttelyn maalauksista on ripustettu näyttelyyn suoraan heidän kotiensa seiniltä.

– Idea näyttelyn järjestämisestä on muhinut mielissämme jo muutaman vuoden ajan. Vuosi sitten päätimme, että toteutamme Tuuren muistonäyttelyn, Kaunelan sisarenpoika Pertti Tamminen kertoo.

Kaunelan henki elää maalausten lisäksi hänen sisarustensa lasten muistoissa. He kuvaavat taiteilijaa vaatimattomaksi, hieman uskonnolliseksi, mieheksi, joka ei koskaan korostanut omaa taiteellista osaamistaan.

– Tuure asui pitkään samassa talossa kuin me. Hän oli hyvin lapsirakas ja hauskuutti meitä arvoituksilla, joita olisi riittänyt vaikka kuinka paljon, veljentytär Tuula Paananen kuvailee.

Kaunelan opiskeli Turun piirustuskoulussa. Opiskeluaikanaan hän maalasi muun muassa Turun linnassa, jonka salin hän ikuisti siveltimen avulla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kaunela opiskeli Turun piirustuskoulussa. Opiskeluaikanaan hän maalasi muun muassa Turun linnassa, jonka salin hän ikuisti siveltimen avulla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kaunelan taiteellinen lahjakkuus huomattiin jo varhain hänen lapsuudessaan. Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa 1940-luvun puolessavälissä ja kävi piirtämässä paljon Turun museokohteissa. Paananen muistaa taitelijan kertoneen, että kerran hän maalasi Turun linnassa niin intensiivisesti polveensa nojaten, että äiti ja lapsi oli luullut hänen olevan patsas. Hänen kohentaessaan työasentoa pelästys oli ollut suuri, kun luultu patsas alkoikin liikkua.

Kaunelan sisarusten lapset eivät ole täysin varmoja taiteilijan tuotannon laajuudesta. He uskovat, että niitä on vuosikymmenten mittaan kertynyt satoja, sillä Kaunelan taitelijaura alkoi 1940-luvulla. Hänen tyypillisiin aiheisiinsa kuuluivat muotokuva ja maisemakuvat. Hän piirsi paljon valokuvaa mallina käyttäen. Hän saattoi toivoa aina silloin tällöin läheisiltään valokuvia kiinnostavista maisemista.

– Tuure teki paljon tilaustöitä, erityisesti muotokuvia. Ne ovat todella ilmeikkäitä, kuten hänen oma muotokuvansa aivan taiteilijauran alkutaipaleelta, näyttelyn rakentajat toteavat.

Vaikka Kaunela maalasi kuvien pohjalta maisemamaalauksia eri paikkakunnilta, moni hänen teoksistaan kuvaa hänen synnyinkuntaansa Ypäjää. Näyttelyssä hevospitäjän miljöötä edustavat muun muassa tummanpuhuva suo-maalaus ja talo-aiheiset työt, joista yksi esittä Kaunelan omaa kotimökkiä.

Taiteilijan elämää varjosti koko hänen elinaikansa lapsena sairastettu polio, joka oli heikentänyt hänen liikuntakykyään.

– Kun Tuuren käsi ei enää tahtonut hänen viimeisinä aikoinaan nousta kunnolla ylös, hän maalasi pienempiä tauluja. Hänen kätensä nojasi pöytään ja vain kämmenosa liikkui siveltimen tehdessä työtään, jälkipolvi muistelee. FL

Tuure Kaunela

Syntyi  24.4.1924 Ypäjän Mannisissa.

Oli kuusihenkisen maanviljelijäperheen nuorin lapsi.

Sairasti lapsena polion, jonka seurauksena hänen liikuntakykynsä oli heikentynyt.

Opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1945-1946.

Asui koko ikänsä Ypäjällä rakentamassaan mökissä.

Teki työkseen rakennusalan töitä, joista suurin osa oli sisämaalaustöitä.

Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa ypäjäläisiä maisemia ja muotokuvia.

Hänen julkisia teoksia on esillä Ypäjän palvelukeskuksessa, Loimaan sairaalassa ja Porin prikaatissa Säkylässä.

Hän maalasi Porin Prikaatissa viiden sotilasmestarin muotokuvat sekä sodanjälkeisten komentajien muotokuvat.

Hänen töitään oli mukana monissa taidenäyttelyissä Ypäjällä ja Turun aluella. Tarkkoja tietoja näyttelyistä ei ole säilynyt.

Kuoli 4.5.1999 Ypäjällä.

Juttua muokattu 6.8. klo 10: korjattu synnyinkyläksi Manninen

Fingerpori

comic

Näkoislehti

30.3.2020