Lounais-Häme Forssan seutu

Tyhjät rakennukset erityisesti pienten kuntien ongelma – Ylläpidosta kunnille noin 30–40 miljoonan euron kustannukset vuodessa

Muuttotappiollisilla paikkakunnilla saattaa olla paljon kiinteistöjen vajaakäyttöä. Vastaavasti muuttovoittoisilla paikkakunnilla kärsitään tilojen puutteesta.
Tammelan kunta on saanut Kaukjärven koulusta kolme ostotarjousta, jotka ovat kuitenkin odotuksiin nähden liian alhaisia. Todennäköistä onkin, että koulukiinteistön myyntiä jatketaan. Kuva: Tapio Tuomela
Tammelan kunta on saanut Kaukjärven koulusta kolme ostotarjousta, jotka ovat kuitenkin odotuksiin nähden liian alhaisia. Todennäköistä onkin, että koulukiinteistön myyntiä jatketaan. Kuva: Tapio Tuomela

Forssan seudun kunnissa etsitään uutta omistajaa tarpeettomaksi käyneille kiinteistöille. Esimerkiksi Tammelassa haetaan lakkautetuille Kaukjärven ja Letkun kouluille uutta käyttäjää joko kiinteistön myymisen tai vuokraamisen kautta. Ypäjä on asettanut myyntiin Tammelassa sijaitsevan virkistyspaikkansa Caissaniemen, joka on ollut vähäisellä käytöllä.

Suomen Kuntaliiton tilapalvelupäällikön Jussi Niemen mukaan tilanteet tarpeettomien kiinteistöjen suhteen eroavat kuntien välillä merkittävästi.

– Muuttotappiollisilla paikkakunnilla saattaa olla paljon kiinteistöjen vajaakäyttöä ja vastaavasti muuttovoittoisilla paikkakunnilla kärsitään tilojen puutteesta. Lisäksi piikkejä tyhjien tilojen määrissä esiintyy usein kuntaliitosten jälkeen, jolloin kerralla saattaa jäädä useita toimitiloja vaille käyttöä.

Niemen mukaan Kuntaliitto arvioi tekemässään tutkimuksessa tyhjien kuntaomisteisten rakennusten osuuden olevan keskimäärin 3,6 prosenttia. Kuntien välillä on kuitenkin voimakasta vaihtelua.

– Tyhjien tilojen suhteellinen 3,6 prosentin osuus on melko pieni, kun sitä vertaa yksityisten kiinteistönomistajien toimistotilojen vajaakäyttöasteeseen, joka pyörii keskimäärin pitkälti yli kymmenessä prosentissa. Arvioni mukaan kunnilla on tiloja jossain määrin sekundaarisessa käytössä eli hyvin vähäisellä käytöllä tai esimerkiksi varastotiloina tai yhdistysten kerhotiloina. Tällöin ne eivät ole varsinaisesti tyhjillään ja vailla käyttöä, mutta eivät myöskään varsinaisesti kuntien palvelutuotantoa tehokkaasti tukevassa käytössä.

Jos kunnan omistama rakennus jää ilman alkuperäistä käyttötarkoitustaan, Niemen mukaan tyypillisintä on myydä se tontteineen tai purkaa se. Isoissa kaupungeissa hyvillä paikoilla olevia rakennuksia voidaan muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen tai purkaa ja myydä tontti, koska varsinkin keskusta-alueilla tontit ovat haluttuja. Pienemmissä ja väestöään menettävissä kunnissa tyhjien rakennusten ongelma on suurempi ja kuntataloudelle merkittävämpi. Rakennuksille ei löydy helposti ostajaa, ja tonttimaan arvo voi olla vähäinen.

Niemi toteaa, että kunta pyrkii hakemaan kuntalaisille taloudellisesti järkevimmän ratkaisun. Rakennuksen purkaminen ja kaavoituksen kautta käynnistyvä kiinteistönkehityshanke voi myös olla kunnan kokonaisedun kannalta hyvä ja harkinnan arvoinen vaihtoehto. Tällaiset prosessit ottavat kuitenkin oman aikansa.

– Tyhjien tilojen ylläpidon kustannuksia kunnille ei voi täysin arvioida, koska osa tyhjistä rakennuksista on esimerkiksi kylmillään ja odottaa purkamista ja osaa puolestaan pidetään lämpimänä ja jatkokäyttöä selvitetään. Karkea laskennallinen arvio on noin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa. Joka tapauksessa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista vuodessa, Niemi arvioi. FL