Viime vuoden alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi uudisti oppisopimusta, mutta moni työnantaja on edelleen siinä uskossa, että opiskelijan on suoritettava oppisopimuksella koko tutkinto.
– Työnantajat pelkäävät sitoutua oppisopimukseen, vaikka opintopolut on tehty yksilöllisiksi ja joustaviksi, Forssan ammatti-instituutin koulutusasiantuntija Taina Sipilä sanoo.
Hän uskoo Forssan ammatti-instituutin olevan pian tilanteessa, jossa enemmistö opiskelijoista suorittaa ainakin osan opinnoistaan oppisopimuksella. Oppisopimuksella voi tehdä esimerkiksi oman alan kesätöitä, jolloin opiskelija saa palkkaa, työkokemusta ja samalla edistää opintojaan.
Sipilä ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan lehtori Leena Liukkonen huomauttavat, että yrittäjät voivat myös itse opiskella tutkintoja tai tutkinnon osia oppisopimuksella tai tarjota oppisopimusta täydentämään henkilöstön osaamista.
– Työnantajat voisivat ajatella asiaa siitä näkökulmasta, että oppisopimuksella saa koulutettua juuri sellaisia työntekijöitä kuin he haluavat, Liukkonen toteaa.
Valmistuuko työelämään raakileita?
Ammatillisen koulutuksen siirryttyä yhä enemmän työpaikoille keskustelua on herättänyt, valmistuuko työelämään raakileita.
Liukkonen jakaa huolen siitä, että työpaikoilla opiskelijoiden ohjaukseen on varattava riittävästi aikaa ja resursseja.
– Näen oppisopimuksessa silti enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä.
Sipilä pitää tärkeänä, että tutkinnon sisältö suunnitellaan yhdessä työnantajan, opettajan ja opiskelijan kanssa, jotta kaikki tietävät pelisäännöt ja sen, mitä tutkinnon on pidettävä sisällään.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen voi olla hyvä vaihtoehto erityisesti niille, joita koulumainen opiskelu ei kiinnosta. Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuksella opiskellaan paljon muun muassa kasvatus-, ohjaus- ja ravintola-alalla sekä kaupan ja tekniikan aloilla.
– Oppisopimus lujittaa työelämän ja oppilaitosten suhdetta. Kummatkin tarvitsevat toisiaan, Sipilä toteaa.
Alanvaihtaja päätyi sattumien kautta oppisopimukseen
Oppisopimuksen voi aloittaa joustavasti ympäri vuoden.
Tammelalainen Marjo Vainio alkoi viime joulukuussa opiskella oppisopimuksella kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa, jossa hän on suuntautunut ohjauksen osaamisalaan.
– Sattumien kautta päädyin suorittamaan oppisopimusta, ja se on ollut loistojuttu. Paras plussa on, että saan opiskelusta työtodistuksen, Vainio toteaa.
Hän on alan vaihtaja: Selkävaivojen vuoksi työ kaupassa piti jättää, minkä jälkeen vakuutusyhtiö koulutti hänet merkonomiksi. Kun työnhaussa ei tärpännyt, Vainio pääsi kokeilemaan työnohjausta Texvexissä ja innostui alasta.
Ystävän suosittelemana Vainio pääsi suorittamaan oppisopimusta Tammelan 4H-yhdistykseen, jossa hän toiminnanohjaajana pitää viittä kerhoa ja toisinaan ohjaa kerhoja ja valvoo nuorisoiltoja myös nuorisotoimen apuna.
Hänellä on 25 työtuntia viikossa, mikä on oppisopimuksen minimäärä.
Tutkintoon kuuluu lisäksi lähiopiskelupäivä kerran kuussa sekä verkko-opiskelua, oppimistehtäviä ja näyttösuunnitelmien tekoa. Jokaisen tutkinnon osan päätteeksi on näyttö ja arviointikeskustelu.
Vainiolle sopii, että hän saa käyttää luovuuttaan ja suunnitella kerhokertojen sisällön pitkälti itse. 4H:n kautta hän on käynyt pari lyhyttä koulutusta, ja esimies on taustatukena.
– WhatsApp käy kuumana, Vainio naurahtaa.
Valmistumisen jälkeen hän haaveilee vakituisesta työstä ja täysistä viikkotyötunneista.
– Moni työllistyykin sinne, missä on tehnyt oppisopimuksen, Sipilä tietää. FL
Opiskelua työelämälähtöisesti
Oppisopimus on määräaikaiseen tai vakituiseen työsuhteeseen perustuva sopimus, jossa työnantaja kouluttaa uuden tai työssä olevan työntekijän. Tutkinnon tai sen osan voi suorittaa myös useammassa yrityksessä. Kesto on muutamasta viikosta kolmeen vuoteen.
Tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattikoulu tai lukio ja saman pätevyyden kuin ammattikoulu.
Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa.
Valtakunnallista oppisopimusviikkoa vietetään 7.–20.10.
