Lounais-Häme

Työllisyyden hoito myllätään uusiksi

Suuri alueuudistus rukkaa uusiksi myös työllisyyden hoidon. Se siirtyy maakuntahallinnolle vuoden 2020 alusta lähtien.

Työllisyyden hoidon rahoitus ja laatu uudistuksen jälkeen huolettavat järjestöväkeä. Työttömien keskusjärjestön Eija Tuohimaa ja Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen pohtivat takaako mikään, että rahaa palveluihin riittää uudistuksen jälkeen.

-Rahat siirtyvät työministeriön korvamerkityistä varoista valtiovarainministeriön yleiskatteelliseen pottiin, josta ne jaetaan alueille. Rahahan voidaan käyttää mihin tahansa, Tuohimaa huomauttaa.

-Työllisyys- ja työttömyyspalvelut eivät ole kaikkein seksikkäimpiä rahoitettavia. Niitä pitäisi kuitenkin olla tasalaatuisena tarjolla kaikkialla maassa, vaikka maakunnat ja niiden palvelumarkkinat eroavat paljon toisistaan, Mielityinen lisää.

 

Hallitusneuvos Tiina Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) myöntää, että nykyistä työllisyysvarojen korvamerkintää ei uudistuksen jälkeen ole.

-Maakunta saa rahoituksen, hoitaa tehtävänsä ja päättää rahojen käytöstä. Valmisteilla olevaan kasvupalvelulakiin tulee kuitenkin maakunnille velvoite palvelujen järjestämiseen työttömille, ja ministeriö seuraa niiden täyttymistä, Korhonen toteaa.

Forssan kaupungin työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskinen arvioi, että työvoimapalvelujen ohjaus saattaa Kanta-Hämeen maakunnan hallinnassa jopa lähentyä Forssaa.

-Hämeen TE-toimiston palvelua johdetaan tällä hetkellä Lahdesta käsin. Pitkälle kehitettyjä palvelumalleja kuten esimerkiksi nuorten Ohjaamoa ei soisi silti prosessissa hukattavan. Ohjaamo hyödyntää kaupungin johtamana paikallisia vahvuuksia ja osaamista sekä verkostoja. Voidaanko tässä onnistua maakuntamallissa? Leskinen pohtii.

 

Toinen huolenaihe ovat työvoimapalveluiden asiakkaiden yksilöllisten palveluiden tarpeet sekä palveluiden laatu.

Tämän vuosikymmenen aikana Suomeen on luotu työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP): työtön työnhakija on saanut tarvitsemansa kunnan, Kelan ja TE-keskuksen palvelut yhdeltä luukulta.

Työttömien keskusjärjestön Tuohimaan mukaan olisi sääli, jos toimivaksi osoittautunut malli katoaisi.

Korhonen kertoo, että uudistuksen jälkeenkin työnhakijan palvelutarpeita arvioidaan säännöllisesti. Hän on luottavainen, että TYP-toimintamallin käytäntöjä siirtyy uusiin maakuntiin.

-Kasvupalveluiden sisältölaki on valmisteilla, ja siihen on tulossa säännökset, että maakunta huolehtii asiakkaan palvelutarpeen selvittämisestä säännöllisin välein. Maakunta ei tosin tee sitä välttämättä itse, vaan siinä voidaan hyödyntää palveluntuottajia, Korhonen huomauttaa.

 

Akavan Mielityinen muistuttaa, että suunnitellut aktiivisen työnhaun mallit edellyttävät toimivia palveluja.

-Työttömyysturvan taso ei saa olla siitä kiinni millaisia palveluja on tarjolla ja kuinka hyvin niitä tarjotaan.

Forssan Jaakko Leskisen mukaan on vaikea arvioida, onko maakuntien sisällä vaaraa alueiden eriarvoistumiselle.

-Maakuntapäättäjän on tehtävä harkinta maakunnan menestymisestä, voiko maakunta menestyä ilman, että Forssan seutu sen osana menestyy, kehittyy ja onnistuu. Palvelut tulee kuitenkin mallissa kuin mallissa tuottaa ja järjestää saatavuudeltaan ja laadultaan tasapuolisesti, Leskinen sanoo.

Työttömien keskusjärjestön Tuohimaa epäilee, että palveluntuottajia ei kiinnosta varsinkaan heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden monipuolinen ja vaativakin palvelu.

-Heikommassa asemassa olevien auttaminen ei taivu bisnekseksi. Pelkoni on, että auttajia löytyy vain helposti työllistyville, Tuohimaa sanoo.

Kasvupalvelu-uudistukseen valmistaudutaan kokeiluin. TEM:in Korhosen mukaan niistä saaduilla kokemuksilla voidaan ehkäistä Tuohimaan pelkäämää kermankuorintaa. FL-LM

 

Kasvupalvelut maakunnille
Vuoden 2020 alusta voimaan astuva maakuntauudistus siirtää maakuntaliittojen tehtävät, pääosan ELY-keskusten tehtävistä sekä työ- ja elinkeinopalvelut uusille maakunnille.Samassa yhteydessä TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluiksi. Yhteen kootaan työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut, ja ne avataan kilpailulle.Uudistuksella halutaan vastata työmarkkinoiden muutoksiin ja edistää uutta yritystoimintaa sekä yritysten kasvua ja uudistumista.Uudistuksella ja asiakkaan valinnanvapaudella halutaan parantaa palvelujen tehoa.Kasvupalvelujen lakikokonaisuutta valmistellaan parhaillaan. Sidosryhmiä kuullaan loka-marraskuun aikana. Eduskunta saanee lakiesityksen helmi-maaliskuun vaihteessa.Lähde: TEM.fi

Uusimmat