Lounais-Häme Kanta-Häme

Työpaikka on suurin syy Kanta-Hämeen muutoissa molempiin suuntiin – Maakunta yllättää tulijat myönteisesti

Työ- tai opiskelupaikka on yleisin syy muuttaa maakuntaan tai pois. Etätöiden yleistyminen voisi sataa laariin.
Mikä saa ihmiset kantamaan tavaransa Kanta-Hämeeseen? Useimmiten työ- tai opiskelupaikka. Hämeen liiton tilaama selvitys ei tarjonnut tässä yllätyksiä. Arkistokuva: Markku Tanni Kuva: Markku Tanni
Mikä saa ihmiset kantamaan tavaransa Kanta-Hämeeseen? Useimmiten työ- tai opiskelupaikka. Hämeen liiton tilaama selvitys ei tarjonnut tässä yllätyksiä. Arkistokuva: Markku Tanni Kuva: Markku Tanni

Miksi Kanta-Hämeeseen muutetaan ja miksi maakunnasta lähdetään pois?

Hämeen liiton tilaama selvitys 22–44-vuotiaiden muuttopäätösten syistä ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Selvästi suurin syy sekä ihmisten tulemiselle että lähtemiselle on työ- tai opiskelupaikka.

– Tämä vahvisti ennakkokäsitystämme. Näyttää edelleen, että työpaikka ja opiskelu ovat asioita, jotka ihmisiä liikuttavat. Päämotiivit tuntuivat keskittyvän niihin, siinä ei mitään mullistavaa ollut, Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija Arto Saarinen lausui.

Kanta-Hämeeseen muuttaneista opiskelu- tai työpaikan kertoi syyksi 30 prosenttia tulijoista. Perhe- tai elämäntilanne oli joka viidennen tulijan taustalla.

Liikenneyhteyksiin ja sijaintiin tai kotiseutuun ja sukuun liittyvät syyt vaikuttivat yhtä paljon. Ne mainitsi muuton syiksi 14 prosenttia Kanta-Hämeeseen kuormansa kärränneistä.

Asumisen hintatasolla muuttoaan perusteli 12 prosenttia vastanneista. Asuinympäristö oli kriteeri noin joka kymmenennelle.

Helsinki ja Tampere korostuvat kaupunkeina, joista muuttokuorma useimmiten tuodaan Kanta-Hämeeseen tai viedään vastaavasti toiseen suuntaan.

Maakuntaan muuttaneista 18 prosenttia tuli Tampereelta ja 12 prosenttia Helsingistä. Vastaavasti useimmiten kantahämäläisten muuttajien tie vei Helsinkiin (16 prosenttia) tai Tampereelle (15).

Kolmantena sekä tulo- että lähtömuuton tilastossa oli Hyvinkää ja neljäntenä Vantaa.

Kysely tehtiin pääosin ennen kuin koronakriisi iski.

Koronan myötä ihmiset ovat tehneet etätöitä ja -opiskeluja aivan eri tahtiin kuin ennen. Voiko tämä vaikuttaa tulevaisuudessa?

– Uskon, että etätyö tulee lisääntymään. Tämä on ollut jonkinlainen koelaboratorio ja testikenttä sellaisillekin ihmisille, jotka eivät ole ennen etätöitä tehneet, ja ovat huomanneet, että homma toimii, Saarinen arvioi.

– Sen kautta voisi ajatella, että se toisi asumisen osalta mahdollisuuksia Kanta-Hämeen kaltaiselle maakunnalle, joka on hyvin saavutettavissa isoilta kaupunkiseuduilta. Laadukas asuminen voisi olla uusille entistä enemmän vetovoimatekijä uusille muuttajille, jos ei tarvitse miettiä työpaikan sijaintia.

Saarisen mielestä Kanta-Hämeessä tulisi yhdessä kuntien kanssa kehittää erilaisia asumisratkaisuja, joita voisivat arvostaa etätyötä tekevien lisäksi myös esimerkiksi yrittäjät, joiden työ ei ole sidoksissa yhteen paikkaan.

– Olemme kilpailukykyisiä juuri saavutettavuuden kannalta, keskellä Etelä-Suomea.

Muuttamista edesauttaa luonnollisesti myös se, että maakuntaan on jokin side. Tulomuuttajista reilu kolmannes oli asunut Kanta-Hämeessä jo aiemmin ja 24 prosenttia tunsi maakunnan hyvin muista syistä.

– Monet lähtevät Kanta-Hämeestä opiskelemaan muualle, se on luonnollista. Tuhannen taalan kysymys on, millä heidät saadaan palaamaan takaisin, Saarinen sanoo.

Toisaalta 41 prosenttia kertoi, että tunsi muuttaessaan maakunnan huonosti tai ei lainkaan.

Kanta-Häme tuntuu yllättävän muuttajat positiivisesti. Neljällä kymmenestä tulijasta mielikuva Kanta-Hämeestä muuttui myönteisemmäksi ja vain neljällä prosentilla mielikuva huononi. FL

Muuttopäätösten taustoja esille

Tilaaja oli Hämeen liitto ja toteuttaja konsulttiyhtiö Innolink.

Tavoitteena oli selvittää kohderyhmän motiiveja ja muita taustalla vaikuttavia tekijöitä muuttopäätöksissä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin kohderyhmän tarpeita ja kehittämisehdotuksia asumiseen.

Kohderyhmänä olivat 22–44-vuotiaat, jotka olivat vuosien 2019–2020 aikana muuttaneet Kanta-Hämeeseen tai Kanta-Hämeestä pois.

Vastaajia oli yhteensä 384, joista 200 oli tulo- ja 184 lähtömuuttajia.

Tutkimus toteutettiin ennakkorekrytoituina puhelinhaastatteluina helmikuussa 2020. Haastattelut saatiin päätökseen merkittävin osin ennen koronatilanteen vaikutusta, sillä vain yksi vastaaja mainitsi koronan.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic