Lounais-Häme

Työttömän karenssisääntöihin kaavaillaan muutoksia: neljä työnhakua kuussa – työnhakuvaatimusta voisivat höllentää hakijan tilanteeseen liittyvät syyt ja alueellinen työllisyystilanne

Helsinki
28.06.2018, 16:13

Kotimaa

Hallitus kaavailee muutoksia työttömyysturvan seuraamuksiin eli karensseihin. Työttömällä pitäisi jatkossa olla neljä työnhakua kuukaudessa ja niistä pitäisi raportoida kuukausittain verkossa tai muulla sovitulla tavalla.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan työttömyysetuuden saamisen lähtökohtana olisi omatoiminen työnhaku.
– Tämä tarkoittaa työttömälle sitä, että vastuu omasta työttömyydestä ja aktivoinnista on yhä enemmän hänellä itsellään, Lindström arvioi niin sanottua aktiivimalli kakkosta.
Ehdotuksen mukaan työnhakijan tilanteeseen liittyvät syyt ja alueellinen työllisyystilanne voisivat kuitenkin vähentää vaadittavien työnhakujen määrää tai poistaa ne kokonaan. Näin ollen työttömyysturvan ehtona olisi henkilöstä riippuen 0-4 työnhakua kuussa.
Työnhauksi tai niin sanottujen työmahdollisuuksien hakemiseksi voitaisiin laskea esimerkiksi työhakemuksen jättäminen, suorat yhteydenotot työnantajiin ja rekrytointitapahtumaan osallistuminen sekä yrittäjänä esimerkiksi yhteydenotot työn teettäjiin ja tarjouskilpailuun osallistuminen.

“kyttääminen jää tässä vähemmälle”

Lindströmin mukaan mallissa tultaisiin työtöntä vastaan siten, että työttömyysturvan karensseja porrastettaisiin. Karensseilla tarkoitetaan seuraamuksia siinä tapauksessa, että työnhakija ei ole noudattanut työllistymissuunnitelmaa sovitusti.
Esityksen mukaan työttömälle työnhakijalle voisi ensin antaa muistutuksen. Sen jälkeen voitaisiin määrätä seuraamus eli karenssi tai jopa työssäolovelvoite.
– Sanktiojärjestelmä on tällainen anteeksiantava, ettei ensimmäisestä virheestä heti tule sanktiota, vaan tulee vain muistutus, Lindström sanoi mediatapaamisessa torstaina.
Hänen mukaansa uudistuksen myötä työnhakijan omaan aktiivisuuteen ja ilmoituksiin luotettaisiin enemmän kuin nykyään.
– Tässä esityksessä tulee luottamusloikka: vanhanaikainen kyttääminen jää tässä vähemmälle ja ihmisen omaan ilmoitukseen luotetaan.
Työnhausta raportoivia ihmisiä voitaisiin myös haastatella. Lindströmin mukaan valmistelussa on tunnistettu riski siihen, että työhakemuksia voisi tehtailla epärealistiin työpaikkoihin.
– Viranomainen puuttuu siihen, ettei tule turhia hakemuksia eli jos on (esimerkiksi) ylipätevä tai kyvyt eivät riitä haettuun tehtävään, ministeri vakuutti.

Järjestöiltä kritiikkiä linjauksille

Palkansaajakeskusjärjestö SAK kritisoi, että myös päivitetty esitys aktiivimalli kakkoseksi lisäisi byrokratiaa.
– Maan hallituksen pitää nyt panostaa työttömien palveluihin, ei byrokratian lisäämiseen, SAK vaati torstaina.
Ministeri Lindströmin mukaan byrokratia ei uudistuksen myötä lisääntyisi vaan pikemmin vähenisi.
– Se vähenee tietysti sillä, että yhä enemmän palvelut tapahtuvat verkossa, mutta sellainen kuva on väärä, että kaikki siirtyy verkkoon ja että jokaisen pitää hoitaa asiansa siellä.
Lindströmin mukaan myös jatkossa on tarjolla työttömille työnhakijoille kasvokkain tapahtuvaa palvelua.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä hallituksen ehdotus on esimerkki kehnosta lainvalmistelusta.
– Valtavalla kiireellä tehdään muutoksia, joiden vaikutusarvioita ei ole valmistelun aikana kyetty selvittämään edes tyydyttävästi, sanoo johtaja Katarina Murto STTK:sta.
Hänen mielestään esitys entisestään monimutkaistaa työttömyysturvajärjestelmää.
– Sekavuus johtaa siihen, että työttömän on mahdotonta olla selvillä siitä, mitä toimenpiteitä häneltä kulloinkin edellytetään ja mitä sanktioita voi seurata, Murto sanoo tiedotteessa.
Korkeakoulutettuja edustava Akava katsoo, että hallituksen esittelemä omatoimisen työnhaun malli on kehittynyt alkuperäisistä kaavailuista parempaan suuntaan. Akava pitää hyvänä, että esimerkiksi tapauskohtaista harkintaa ja joustavuutta on lisätty ja karenssijärjestelmää lievennetty.

Varsinainen esitys syksyllä?

Hallitus näyttää tehneen viime kuukausien aikana muutoksia aiemmin lausunnoilla olleeseen versioon aktiivimalli kakkosesta.
Aiempi versio sai lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä, ja hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä pistää esityksen jatkoselvitykseen. Aiempi versio olisi velvoittanut työttömät hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa välttääkseen 60 päivän karenssin. Työtön olisi ilmoittanut aktiivisuudestaan työvoimaviranomaisen verkkopalvelussa vähintään kerran viikossa. Työnhaun aktiivisuutta olisi arvioitu 12 viikon tarkastelujaksoissa.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrottiin torstaina, että uudet karenssilinjaukset lähetetään lausuntokierrokselle tällä viikolla. Varsinainen hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan syyskaudella, jotta se ehditään käsitellä ennen ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaaleja.
– Käsittääkseni joulukuun alkuun mennessä hallituksen on annettava esitykset, jotta ne ehtivät mennä eduskunnassa läpi, Lindström sanoi.
Uudistus on ministerin mukaan osaltaan sidoksissa hallituksen jättimäiseen sote- ja maakuntauudistukseen, jonka käsittely jatkuu kesällä ja syksyllä eduskunnassa.
– Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat myös sosiaali- ja terveyspalveluita. On aika hankalaa viedä toista uudistusta eteenpäin, jos toinen ei mene eteenpäin. Nämä ovat kytköksissä.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat