Lounais-Häme

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden hakijamäärät Suomeen taas reippaassa nousussa

Lukuvuosimaksut vähensivät hakemuksia vain hetkellisesti. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoon kansainvälisiä opiskelijoita on hakenut jopa enemmän kuin viimeisenä maksuttomana vuonna.
HAMK:n uusi tradenomikoulutus pätevöittää liiketalouteen ja tarjoaa lisäksi erityisosaamista hevosalalle. Ensi syksynä Forssassa aloittaa alan opiskelut 30 kiinnostunutta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Joiltakin ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja myös Hamkissa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomalaisten korkeakoulujen perimät lukuvuosimaksut käänsivät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän Suomessa laskuun, mutta vain hetkeksi.

Korkeakoulut ovat voineet vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, jotka tulevat Suomeen EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta. Maksujen vaikutus näkyi erityisesti vuonna 2017 sekä hakijamäärissä että koulutuksen aloittaneissa.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisia opiskelijoita oli tuolloin Suomessa noin 20  000. Määrä putosi edellisestä vuodesta noin tuhannella, kun se sitä ennen oli ollut kasvussa koko vuosikymmenen.

–  Pudotus ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin mitä ennakoitiin, kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikasta vastaava johtaja Birgitta Vuorinen.

Hakijoita tulee laajemmin

Vastaavanlainen pudotus näkyi myös maahanmuuttovirasto Migrin käsittelemissä oleskelulupahakemuksissa, jotka oli tehty opiskelun perusteella.

Sekä Migrin että opetusministeriön mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kääntyi kuitenkin nopeasti jälleen nousuun ja on yhä nousussa.

Esimerkiksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa hakijamäärät ovat kivunneet tänä vuonna jo korkeammalle kuin ennen lukuvuosimaksuja.

Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksut ovat vaikuttaneet myös siten, että hakijoita tulee nyt laajemmin eri puolilta maailmaa. Uusia maita, joista hakijoita tulee, on 20–30, kertoo kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

–  Meille tulee aikaisempaa enemmän hakemuksia ja opiskelijoita myös Yhdysvalloista, hän lisää.

Vuorisen mukaan tilanne kertoo siitä, että ulkomailla arvostetaan suomalaisen koulutuksen laatua ja Suomea yhteiskuntana.

–  Suomalainen koulutus on laadukasta, lukuvuosimaksut ovat kohtuullisia ja apurahoja on käytettävissä, hän summaa.

Lukuvuosimaksut 8 000 – 18 000 euroa

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vaihtelevat Itä-Suomen yliopistossa 8  000–15  000 euron ja Helsingin yliopistossa 13  000–18  000 euron välillä ohjelmasta riippuen.

–  Käytännössä stipendien myötä kaikki opiskelijat eivät maksa näitä maksuja kokonaan. Vain pieni osa maksaa täyden maksun, toteaa Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen.

–  Mutta koko ajan ollaan menossa siihen suuntaan, että lukuvuosimaksun määrää pikkuhiljaa nostetaan ja stipendin määrää lasketaan.

Yliopistoissa ei ole huomattu, että lukuvuosimaksut olisivat vaikuttaneet niihin koulutuslinjoihin, jotka ulkomaalaisia opiskelijoita erityisesti kiinnostavat.

–  Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden koulutus on Suomen kansainvälisintä. Valmistuneista maistereista yli 40 prosenttia on kansainvälisiä opiskelijoita, Siiskonen kertoo.

–  Kansainvälisillä opiskelijoilla on siellä ollut hyvin tärkeä rooli vähintään puolenkymmentä vuotta.

Helsingin yliopistossa monet suosituimmat koulutusohjelmat alkoivat puolestaan samaan aikaan lukuvuosimaksujen kanssa, joten tilannetta ei voi verrata aiempaan.

–  Kiinnostus erityisesti valtiotieteellisen tiedekunnan ohjelmaan, luonnontieteellisiin ohjelmiin ja oikeustieteellisiin ohjelmiin on ollut suurta, Niinistö-Sivuranta kertoo.

Opetusministeriön mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ensi vuoden loppuun asti.

Työ Suomessa kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita

Vuorisen mukaan kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittavat vuositasolla karkeasti arvioituna noin 5  000 korkeakoulututkintoa.

–  Se on aikamoinen joukko osaajia, jotka myös pitkälti haluavat työllistyä Suomeen. Kansainvälisillä opiskelijoilla yhtenä syynä Suomeen tulemiseen on, että suomalaiset työmarkkinat nähdään kiinnostavina, Vuorinen arvioi.

–  Tietystikään kaikki eivät ole tulleet tänne siinä toivossa, että työllistyvät suomalaisille työmarkkinoille. Ja sekin täytyy sallia.

Myös Helsingin yliopistossa on nähty, että useat opiskelijat haluavat hakea työtä ja työllistyä Suomessa.

–  Mutta esteitä on: verkostojen puute, täkäläisen työelämän, työkulttuurin ja työn hakemisen kokemuksen vähyys sekä kielitaito, Niinistö-Sivuranta luettelee.

Vuorinen myöntää, että suomalaisille työmarkkinoille integroituminen on ulkomaalaisille opiskelijoille haastavaa ja hidasta. Tilannetta pyritään parantamaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vetämässä Talent Boost -yhteistyössä, joka on parhaillaan käynnissä.

Siiskonen näkee, että myös yliopistoissa olisi paljon tehtävää ulkomaisten opiskelijoiden auttamiseksi.

–  Meidän täytyy tehdä töitä alueiden, kaupunkien, työnantajien ja julkisen sektorin kanssa, että meidän maisteriopiskelijat saavat kontaktin työelämän suuntaan.

–  Itä-Suomessa on osaamispulaa monilla aloilla, heistä saataisiin koulutettua työvoimaa meidän tarpeisiin. STT

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic