Lounais-Häme

UPI:n Aaltola: Yhdysvalloilla on tarve vastata Kiinan ydinasevarusteluun

Helsinki
21.10.2018, 14:02

Ulkomaat

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista ei ole kovin yllättynyt presidentti Donald Trumpin ilmoituksesta, jonka mukaan Yhdysvallat on vetäytymässä INF-sopimuksesta Venäjän kanssa. Sen sijaan hän pitää kehitystä huolestuttavana.
Aaltola sanoo, että maailma on muuttunut kylmän sodan ajoista, jolloin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhde oli keskiössä. Nykyään Yhdysvaltojen suhde Venäjän kanssa ei ole yhtä relevantti kuin maan suhde Kiinaan. Aaltolan mukaan tämä on johtamassa siihen, että kattavat ydinasevalvonta-, rajoitus- ja riisuntasopimukset ovat kaatumassa.
Yhdysvaltojen kannalta on tärkeää voida vastata Kiinan ydinasekehittelyyn, ja jotta se olisi mahdollista, Yhdysvaltojen on irrottauduttava INF-sopimuksesta. Yhdysvallat ja silloinen Neuvostoliitto solmivat INF-sopimuksen kylmän sodan aikaan. Sopimuksella päätettiin keskimatkan ydinohjusten hävittämisestä.
– Tällä hetkellä uusia ydinasevarustelua hillitseviä sopimuksia ei ole näköpiirissä. Pian tilanne saattaa olla se, että ensimmäisen kerran sitten 1970-luvun alussa maailmassa ei ole sopimusta, joilla rajoitettaisiin ydinaseiden tasoa. Odotettavissa on kiihtyvää kilpailua ja asevarustelua Kiinan tullessa mukaan ydinaserintamalle Venäjää tärkeämpänä pelurina, Aaltola sanoo.

“Venäjä on ollut etukenossa, ja nyt Yhdysvallat seuraa perässä”

Ydinsulkusopimus, joka tuli voimaan 1970, on huonossa hapessa, Aaltola sanoo. Tiedetään, että Pakistan, Intia, Israel ja uusimpana Pohjois-Korea ovat hankkineet itselleen ydinaseet, ja lista saattaa kasvaa.
– Tämä kertoo siirtymisestä sopimuspohjaisesta uuteen kilpailupainoiseen maailmanjärjestelmään, jossa jokainen maksimoi omaa käytettävissä olevaa resurssiaan eli pyrkii herättämään muissa kunnioitusta ja voittamaan kilpailun. Maailmanjärjestelyn muutos heijastuu sopimusperäisen järjestelmän rapautumisena.
Venäjä kiistää rikkoneensa INF-sopimuksen ehtoja. Aaltolan mukaan on syytä epäillä, että niin kuitenkin on tapahtunut. Hän sanoo, että esimerkiksi Kaliningradiin sijoitetut ohjukset voivat olla rike sopimusta vastaan.
– Viimekeväisessä puheessaan (Venäjän presidentti Vladimir) Putin esitteli kovasti videoita uusista mannertenvälisistä ohjuksista, myös paljon puhutusta ydinkäyttöisestä ydinohjuksesta. Venäjä on ollut etukenossa ydinaseuudistuksessa, ja nyt Yhdysvallat seuraa perässä.

Ydinaseet siirtymässä stategisesta taktiseen käyttöön

Aaltola huomauttaa myös, että ydinaseille on huomattu olevan muutakin käyttöä kuin pelkkä strateginen kauhun tasapainon ylläpitäminen. Venäjä on viime aikoina siirtänyt strategisen tason resursseja, eli ydinaseita, yhä enemmän taktiselle tasolle. Taktisten ydinaseiden käyttö kuulu myös Venäjän viralliseen sotadoktriiniin.
– Käytännössä se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa ydinasetta voidaan käyttää myös ei-ydinasevaltiota vastaan.
Aaltola selittää, että ydinaseet taktisina aseina tuovat Venäjälle suurvaltastatusta ja pelotetta suhteessa ydinaseettomiin maihin. Hän muistuttaa, että Venäjä on jo harjoitellut ydinaseen käyttöä sekä Puolaa että Ruotsia kohtaan suurissa sotaharjoituksissa.
On myös olemassa ajatusmalleja, joissa ydinasetta voitaisiin käyttää tilanteen rauhoittamiseen. Sillä Aaltola tarkoittaa skenaarioita, jossa sotilaallisen operaation lisänä käytetään ydinasetta ydinaseetonta valtiota vastaan. Tällaiseen iskuun ei uskalleta vastata, vaan aseen käyttö johtaakin neuvotteluhaluihin.
Globaali kehitys on menossa samaan suuntaan, Aaltola sanoo.
– Mitä enemmän ydinaseita tuodaan korkealta strategiselta tasolta tämänlaiseen jokapäiväisempään taktiseen käyttöön, sitä huonommin muistamme kylmän sodan oppeja, joissa kumpikin suurvalta lähinnä halusi ylläpitää kauhun tasapainoa ja pitää ydinaseet mahdollisimman strategisella tasolla.


Korjattu aiempaa uutista 21.10. kello 14.01: Korjattu yhdestä kohdasta haastateltavan sukunimi Aallosta Aaltolaksi.

STT

Kuvat:

Fingerpori

comic