Lounais-Häme Forssa

Urheilutapahtumissa talkoohenki elää – Forssan Suvi-ilta onnistuu 500 vapaaehtoisen voimin

Pidempiaikaisiin vapaaehtoistöihin ihmisiä on entistä vaikeampi saada sitoutumaan.
Forssan Salaman järjestämä Suvi-ilta vaatii onnistuakseen valtavan määrän vapaaehtoisia. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan Salaman järjestämä Suvi-ilta vaatii onnistuakseen valtavan määrän vapaaehtoisia. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vaikka talkoolaisten puutteesta kärsitään monessa yhdistyksessä ja tapahtumassa, liikunnassa ja urheilussa vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen. Muutosta on tosin näkyvissä, sillä liikunnan ja urheilun parissa tehtävä vapaaehtoistyö on muuttumassa kohti elämyshakuisempaa ”pätkävapaaehtoisuutta”. Tällä tarkoitetaan sitä, että tapahtumien ja kilpailujen organisointiin riittää väkeä, mutta pidempiin vapaaehtoistöihin sitoutuminen on haastavaa.

Forssan seudun suurin urheilutapahtuma, kesäkuinen Suvi-ilta mahdollistuu noin 500 vapaaehtoisen työpanoksen ansiosta. Järjestävässä seurassa Forssan Salamassa tehdään pitkin kevättä töitä, jotta joukko saadaan kasaan.

– Olemme yhteydessä pitkin matkaa ja varmistamme, että joukko on kasassa. Vapaaehtoiset ovat myös tärkeitä asiantuntijoita, joilta saattaa tulla hyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia, joihin ehditään reagoida ennen tapahtumaa, Salaman puheenjohtaja Kauko Nyström jr huomauttaa.

Suvi-illan vapaaehtoisten joukkoon mahtuu myös runsaasti heitä, joille tapahtuma on ainoa, johon he osallistuvat talkoolaisina. Talkooporukka koostuu seutukunnan ihmisistä laajasti, eikä läheskään kaikilla ole mitään yhteyttä Salamaan.

– Vaikea sanoa yhtä asiaa, mistä tämä johtuisi. Suvi-illan järjestelyissä mukana olleet ovat tehneet hyvää työtä ihmisten sitouttamiseksi. Sekin saattaa olla yksi syy, että talkoohommissa pääsee näkemään tapahtumaa ja siihen osallistuvia huippujuoksijoita aika läheltä, Nyström jr pohtii.

Lue myös: Ensi kesäkuussa samaan viikonloppuun mahtuvat Heinämessut, Makkaramarkkinat ja Suvi-ilta

Miten saada ihmiset jäämään, kun lapset kasvavat harrastuksesta ohi?

Perinteisesti suomalainen liikunta ja urheilu on nähty vapaaehtoistyöhön perustuvana kansalaisjärjestötoimintana, joissa urheiluseuroilla ja niissä mukana olevilla ihmisillä on ollut merkittävä rooli liikunnan järjestäjinä ja organisoijina.

Kauko Nyström jr:n mukaan pitkäjänteisesti seuran toimintaan sitoutuneiden joukko on pieni, mutta kultaakin kalliimpi.

– Kun omat lapset ovat pieniä, on toiminnassa luontevaa olla mukana. Seuralle on tosi kova paikka saada ihmiset sitoutumaan senkin jälkeen, kun jälkikasvu on kasvanut toiminnasta ohi.

– Niitäkin ihmisiä onneksi on, jotka ovat koko ikänsä tiiviisti mukana. Heitä, jotka näkevät liikuntamahdollisuuksien järjestämisen lapsille niin tärkeäksi. Näitä ihmisiä ei pysty tarpeeksi kiittämään.

Pieni joukko tekee entistä enemmän

Tuore teos Sports Volunteers Around the Globe – Meaning and Understanding of Volunteering and its Societal Impact kokoaa perustietoja tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta liikunnassa ja urheilussa. Kirjan tulosten perusteella urheiluseuroissa tukeudutaan aiempaa enemmän palkallisiin työntekijöihin.

– Yhä useammat seurat ovatkin päätyneet palkkaamaan ammattilaisia. Vapaaehtoistyön tekeminen näyttää erityisesti urheiluseuroissa polarisoituvan: pieni joukko todella aktiivisia tekee yhä enemmän ja enemmän, toteaa Suomen osuutta kirjaan kirjoittanut professori Pasi Koski Turun yliopistosta.

Salaman Nyström jr kertoo huomanneensa asenneilmaston muuttuneen valmentajien osalta. Valmentajille maksetaan aiempaa useammin korvausta, vaikkakin usein nimellistä.

– Ja sitten nämä samat ihmiset ovat tapahtumissa ja kilpailuissa järjestelyissä ja aikaa ottamassa. Tästä työstä he eivät oleta saavansa korvausta. FL

Luitko tämän: Lämpöä ja lenkki, mikäs sen parempaa – Kirsi Laakso odottaa jo Suvi-illan 140 kilometrin pyörälenkkiä

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic