Lounais-Häme

Urhosta iloa koko perheelle

 

Ensi kuussa vuoden täyttävä karkeakarvainen saksanseisoja Urho on ihmisen iässä vielä lapsi. Kuten lapsen, myös Urhon elämään kuuluvat leikit, joiden kautta opetellaan aikuisuuteen.

Yksi Urhon leikeistä ja samalla opetusmetodeista toistuu joka aamu. Kun Niko-isäntä käy ennen töihin lähtöä aamuvarhain Urhon kanssa lenkin, kaksikko noutaa samalla Forssan Lehden postilaatikosta. Homma toimii niin, että isäntä ottaa lehden laatikosta ja laatikolla jo odottava Urho nappaa sen siitä suuhunsa kiikuttaen lehden sisälle luettavaksi.

-Joskus lehteä ei laatikossa vielä aamuneljältä ole, siksi sinne pitää viedä lehti illalla odottamaan, Urhon emäntä Sanna Koivukangas nauraa.

-Urho on ollut pienestä pitäen innokas tähän hommaan. Tapa vahvistaa sen metsästysviettiä, isäntä Niko Kukkonen sanoo.

Isona Urhosta tulee isännälle metsästyskaveri, toivottavasti hyvä sellainen. Hyvät merkit ovat ilmassa, sillä itse asiassa Urho on jo toiminut Nikon apuna viime syksyn sorsajahdissa.

-Uimaan se oppi nopeasti, pian meille tulonsa jälkeen 9–10 viikon ikäisenä. Ja sukeltaminen sujuu myös, lumpeenkukista alkaen kaikenlaista pitää tuoda mukana.

Urhon pitäisi olla 3-4 vuoden ikäisenä jo kaiken oppinut metsästäjä, vaikka joidenkin mielestä koira ei koskaan voi olla täysin valmis. Kukkonen kuvailee sitä ikäisekseen hyväksi hakijaksi, liekö Forssan Lehden hakeminen postilaatikolta opettanut.

-Joka päivä tehdään ainakin joku pieni, 5–10 minuuttia kestävä harjoite. Vähintään neljä kertaa viikossa koiraa pitäisi kouluttaa, Kukkonen tietää.

Tärkeintä koulutuksessa on koiran palkitseminen oikeasta suoritteesta. Kun koiraa ei palkitse väärästä, sitä pystyy ohjaamaan oikeaan toimintaan. Koulutuksessa Kukkonen on käyttänyt tuttujen metsämiesten apua.

Kukkosen mukaan Urho on opettanut miestä jopa enemmän kuin mies koiraa. Erityisesti se on opettanut itseään hetimullekaikkitänne-mieheksi itseään kutsuvalle Kukkoselle malttia ja kärsivällisyyttä.

-Tuntuu, että ensin joku asia ei mene koiralle millään jakeluun, mutta sitten se äkkää ja toimii kuten pitää. Ei koira ymmärrä, mitä ihminen sille huutaa tai selittää. Sille pitää antaa yksinkertaisia ohjeita, Kukkonen sanoo.

Urhon hyvä oppimiskyky on jo vajaan vuoden aikana käynyt ilmi, niin hyvässä kuin huonossakin. Vaikka sohvalla makailu on siltä kielletty, monena aamuna isäntä ylös noustessaan kuulee koiran vaivihkaa sipsuttavan sohvalta omalle pedilleen. Siellä Urho makoilee silmät kiinni niin kuin olisi koko yön ollut pedillään.

Oudoista ihmisistä Urho saattaa innostua, mutta ihan viimeisen kuukauden aikana se on Koivukankaan mukaan jo rauhoittunut kovasti.

-Parasta siinä on luonne. Se ei esimerkiksi ole vihainen muille koirille, eikä siinä ole liiallista suojeluviettiä.

Kun perusasiat on saatu haltuun, Nikon haaveena on saada Urho opetettua seuraamaan verijälkiä liinassa. Sannan haaveena on saada taloon toinen karkeakarvainen saksannoutaja, kunhan Urho on lopullisesti aikuistunut.

-Isännän mukaan sille on ehtona metsästyskortin suorittaminen, mutta sen aion tehdäkin, Koivukangas kertoo. FL

 

Uusimmat