Lounais-Häme

Urjalaan yleisöryntäys: Kallojen mittaus vaati pitkää pinnaa

Trofeiden eli metsästysmuistojen virallinen mittaus nonstop-periaatteella innosti Urjalan Honkolaan metsästäjiä laajalta säteeltä sunnuntaina. Metsästäjiä saapui Vahosen metsätysseuran majalle lähiseudun lisäksi mm. Nousiaisista, Orivedeltä, Kouvolasta ja Kuopiosta saakka.

Trofee on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, pää, kallo tai hampaat.

 

Riistanhoitaja Ari Anttila Urjalan Honkolasta päätyi järjestämään trofeiden virallisen mittauksen ensi kertaa nonstop-periaatteella. Kolme tuomaria alkoi arvioida trofeita tuontijärjestyksessä numeron perusteella.

Anttila myönsi, että tilaisuuden suosio oli yllätys. Ajatuksissa oli noin 30 trofeen mittaus, mutta jo tilaisuuden alkaessa hän oli jakanut vuoronumeroita yli 50.

-Tulikin positiivinen ongelma, liikaa väkeä.

Päivästä muodostui pitkä. Osa osallistujista tuskaantui odottamiseen.

 

Tuomarit antoivat trofeille niiden kokoon ja laatuun perustuvat pisteet. Yhteistuloksen perusteella voi saada diplomin trofeen kuulumisesta mitaliluokkaan. Mitaliluokkia ovat kulta, hopea ja pronssi.

Mittausperusteet ovat kansainvälisen riistaneuvoston CIC:n määrittelemiä. Joka saaliseläimelle on omansa. Kallojen pituus ja leveys mitataan millimetrin tarkkuudella.

 

Trofeemittauksia ja -näyttelyitä on Suomessa joku vuosittain, lähinnä erämessujen ja vastaavien yhteydessä, jolloin trofeet on tuotava ennakkoon ja haettava perästäpäin eikä tuomareita tapaa. Urjalan tapahtuma osoitti, että viralliselle ja huokeammille nonstop-mittauksella on kysyntää.

-Ei tässä saada kuluja peittoon, totesi Anttila.

Anttila olisi voinut järjestää mittauksen myös yrityksensä kautta, mutta silloin olisi pitänyt tavoitella jotain voittoa ja nostaa hintatasoa. Tuomaritkin olivat mukana kulukorvauksella.

-Teen tätä rakkaudesta lajiin, Anttila summasi.

-Epävirallisia mittauksia on tullut tehtyä monta vuotta.

 

Hämeenläänin metsästysseuran hirvipäällikkö Jukka Ylätalo Hämeenlinnasta kehui Urjalan tapahtuman ideaa. Hän tuli mittauttamaan 14-piikkisen trofeensa. Hirven hän kaatoi marraskuussa.

Hämeenläänin metsästysseura on Suomen vanhin edelleen toimiva metsästysseura, vuonna 1873 perustettu. Ylätalo käyttää luonnossa aseen lisäksi ahkerasti kameraa.

-Kyllä saalis on hieno saada, mutta kameralla voi ottaa kuvia koska tahansa eikä vain metsästysaikana.

Tamperelainen Tapio Pihlaja saavutti hirvensarvillaan hopealuokkaa, joka tyydytti. Tuomari arvioi eläimen 8,5-vuotiaaksi.

-Tosi mielenkiintoista kuulla, hän sanoi. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic