Lounais-Häme Urjala

Urjalan asukaskysely: Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vedenkorkeutta tulisi nostaa

Urjalassa Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven käyttäjistä valtaosa korvaisi säännöstelypadon pohjapadolla.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Rutajärven asukkaita. Kyselyn vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että järven vedenlaatu on mennyt viime vuosina heikompaan suuntaan. Kuva: Tuomela Tapio
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Rutajärven asukkaita. Kyselyn vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että järven vedenlaatu on mennyt viime vuosina heikompaan suuntaan. Kuva: Tuomela Tapio

Selvästi suurin osa laajaan kyselyyn vastanneista Nuutajärven, Rutajärven ja Kortejärven käyttäjistä on sitä mieltä, että järvien vedenkorkeus on kesäisin ja syksyisin liian alhaalla.

Urjalassa sijaitsevan järviketjun kehittämistyössä on kartoitettu kevään ja kesän aikana asukkaiden näkemyksiä järvien vedenkorkeuden säännöstelystä ja vesien tilasta. Kyselyyn vastasi 184 henkilöä, joista suurin osa Rutajärven asukkaita.

Järvien säännöstely ja vedenpinnan korkeus ovat herättäneet vuosien varrella vahvoja mielipiteitä asukkaissa, mökkiläisissä ja maanomistajissa. Järvien kunto on tällä hetkellä tapetilla, sillä Pirkanmaan ely-keskus myönsi Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistykselle avustusta Nuutajärven kunnostushankkeeseen, joka on tällä hetkellä käynnissä.

Kyselyn lisäksi kevään ja kesän aikana on kartoitettu säännöstelyn vaikutuksia luontoarvoihin. Kartoituksessa on tehty useita maastokäyntejä sekä otettu ilmakuvia. Selvityksen raportti valmistuu loppuvuonna. Selvityksen laatii FCG Consulting oy.

Lue lisää: Kolmen järven ketju kiistakapulasta puheenaiheeksi: Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven säännöstely selvitetään

 

Kyselyyn vastanneista suurin osa pitää järvien vedenlaatua jonkin verran tai paljon huonompana viime vuosiin verrattuna.

Vajaa kolmannes vastasi, että muutosta ei ole näkyvissä. Vain alle viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että viime vuosien aikana suunta olisi positiivinen.

Säännöstelyn vaikutukset ja vesien tila nousivat esille myös Urjalan yhteiskoululla kesäkuussa, kun aiheiden ympäriltä järjestettiin keskustelutilaisuus. Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että Nokorin nykyisen säännöstelypadon korvaava pohjapato olisi hyvä ja pysyvä ratkaisu järvien tilanteen parantamiseksi.

Tosin esille nostettiin myös huoli maanviljelylle aiheutuvasta haitasta.

Pohjapato sai myös kannatusta tuoreen kyselyn perusteella. Reilu puolet vastanneista oli täysin sitä mieltä, että säännöstelypato tulisi korvata pohjapadolla, lisäksi vajaa joka viides oli jokseenkin sitä mieltä. Vain muutama prosentti vastaajista oli säännöstelypadon kannalla.

 

Elystä todetaan, että säännöstelyn kehittäminen on jatkossa kiinni selvitysten tuloksista sekä yhteistyöstä järvien käyttäjien välillä. Vaihtoehtoina on muuttaa nykyistä säännöstelylupaa erilaisia vesitilanteita paremmin huomioon ottavaksi tai lopettaa säännöstely kokonaan rakentamalla yksi tai useampi pohjapato.

– Olkoon ratkaisu kumpi vain, muutokseen tarvitaan vesilain mukainen lupa. Lupahakemuksella tulee olla lisäksi hakija, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ely-keskuksesta toteaa. FL