Lounais-Häme Urjala

Urjalan rehevöityneet järvet halutaan kuntoon – Luontoarvot ja maanviljelys eivät aivan kohtaa

Ely-keskus selvittää, pitääkö Urjalan järvien säännöstelyä muuttaa ja miten. Tavoitteena on, että virkistyskäytön mahdollisuudet paranevat, mutta vesi ei kuitenkaan nouse pelloille.
Kortejärvi kuuluu Natura-alueeseen ja on tärkeä lintujärvi. Pirkanmaan ely-keskuksessa on herännyt huoli siitä, että ajan myötä koko järvi rehevöityy. Kuva: Tapio Tuomela

Pirkanmaan ely-keskus alkaa tänä keväänä etsiä ratkaisuja Urjalassa paljon puhuttaneeseen järvien säännöstelyyn.

Nuutajärvi, Rutajärvi ja Kortejärvi muodostavat Urjalaan järviketjun, jota rasittavat erityisesti maatalouden aiheuttamat valumat.

Esimerkiksi Nuutajärvi on yksi Pirkanmaan huonolaatuisimmista järvistä. Siihen kertyneet valumat jatkavat matkaansa koko järviketjuun.

Valumien vuoksi kaikki kolme järveä on rehevöitynyt.

Rehevöitymistä edistää myös järvien pieni vesitilavuus.

Ely-keskus aikoo selvittää, onko järvien matalalle vedenpinnalle tehtävissä jotain. Tarkasteluun joutuu koko järviketjua säätelevä Nokoorin pato ja sen sääntelyn vaikutukset. Ely-keskus tutkii kevään aikana, voiko padon juoksutuksen määrää muuttaa, kuinka paljon ja saisiko sääntelystä tarpeiden mukaan joustavan.

– Padon säännöstelylupa ei ota huomioon vähälumisia tai jopa lumettomia talvia, minkä vuoksi kevättalven aikainen vedenkorkeuden alentaminen voi olla nykyisellään liian suurta, Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen arvioi.

Ely-keskuksen tavoitteena on samalla selvittää, aiheuttaako nykyinen säännöstely haittaa luontoarvoille.

Talven vähäinen vesitilavuus voi aiheuttaa järvissä happikatoa ja kalakuolemia. Lisäksi nykyinen säännöstelypato estää kalankulun.

– Ennen kaikkea tavoitteena on estää Kortejärven mahdollinen pohjaan jäätyminen ja kauttaaltaan matalan vesialueen umpeen kasvaminen. Lintuvesiarvo heikkenee voimakkaasti liiallisen umpeenkasvun seurauksena, Mäkynen sanoo.

Hänen mukaansa luonto kiittäisi, jos vedenpinta saataisiin nousemaan ja Nuutajärven valuma-alueille rakennettaisiin esimerkiksi kosteikkoja nappaamaan pellolta valuvat ravinteet.

Mutta asiassa on toinenkin puoli.

Järvet saattavat tulvia erityisesti keväisin läheisille pelloille, mikä heikentää maatalouden kannattavuutta ja aiheuttaa päänvaivaa maanviljelijöille. Viljelijöiden näkökulmasta järvien soisi olevan mahdollisimman matalia.

– Järvien korkeus on hankala kysymys. Yritämme etsiä jonkinlaisen kompromissiratkaisun, Mäkynen sanoo.

Jotta kaikki osapuolet huomioitaisiin selvityksessä, ely-keskus aikoo aloittaa järvien tilan ja säännöstelytarpeen selvitystyön yhteistyössä Urjalan kunnan ja kuntalaisten kanssa.

Tämän kevään yksi tärkeimmistä tutkimusvaiheista on kuulla järvien rannoilla vakituisesti asuvia, mökkiläisiä sekä maanviljelijöitä.

Ely-keskus lähettää postinumeron perusteella jokaiseen rantojen läheisyydessä sijaitsevaan kotitalouteen postikortin, jossa on linkki sähköiseen tutkimuslomakkeeseen.

Postikortti lähetetään vielä kevään aikana, mutta se ei välttämättä tavoita kesäasukkaita. Mäkynen toivookin, että urjalalaiset jakaisivat sähköisen linkin kesäasukas-naapureilleenkin.

Täyttämällä sähköisen lomakkeen voi kertoa oman kantansa vesien tilasta ja säännöstelyn nykytilasta.

Ely-keskuksen mukaan järvien säännöstelyn uudelleenarvioiminen on tärkeää, koska ilmastonmuutoksen seurauksena talvet ovat vähälumisempia ja erot vuosien välillä kasvavat. Toisinaan voi olla hyvin märkiä vuosia, kun taas toisinaan pitkäkestoista kuivuutta.

Joustava säännöstely tai jopa luonnonmukaiset pohjapadot sopivat arvaamattomiin sääolosuhteisiin paremmin kuin tiukka säännöstely.

Toinen ely-keskuksen tavoite on kehittää luontoarvoja, kuten ylläpitää Natura-aluetta ja mahdollistaa kalankulku järvissä.

– Nykyinen Nokoorin pato on vanha, ja se vaatii joka tapauksessa remonttia, jos se halutaan säilyttää. Padon yhteyteen voidaan tehdä erillinen väylä kaloille, Mäkynen sanoo.

Kalankulku saattaa parantaa kalastajien saaliita, mutta ennen kaikkea se turvaa järvien monimuotoisuuden. FL

Näin selvitys etenee

Nuutajärven, Rutajärven ja Kortejärven säännöstelytarpeen selvitys jakautuu kahteen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa ely-keskus toteuttaa kyselyn rantojen asukkaille ja mökkiläisille sekä rantojen läheisyydessä viljeleville.

Kyselyssä selvitetään asukkaiden ajatuksia virkistyskäytön ja maatalouden mahdollisuuksista.

Kyselyn lisäksi Urjalassa järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus.

Tilaisuus pyritään pitämään keväällä vielä ennen kuin viljelijät lähtevät peltotöihin.

Kuntalaisten mielipiteet toimivat pohjana arvioinnille, jossa selvitetään sopivinta säännöstelyrakennetta ja määrää.

Toisessa esiselvitysvaiheessa konsultti arvioi, mitkä olisivat parhaat tavat toteuttaa säännöstely.

Vaihtoehdot

1. Nykytila

Säännöstely jatkuu nykyisen luvan mukaisesti.

2. Säännöstelyluvan muutos

Säännöstelylupaa päivitetään joustavaksi.Vaihtelevista sääolosuhteista riippuen juoksutusta voidaan lisätä tai vähentää.Padolla mahdollistetaan kalankulku.

3. Pohjapadon rakentaminen

Nykyinen pato puretaan ja järviin rakennetaan luonnollisia pohjapatoja.Mahdollistaa kalankulun.Vaihtoehdoista kallein, mutta ei vaadi huoltoa tai työtä rakenteiden valmistumisen jälkeen.

Uusimmat