Lounais-Häme Urjala

Urjalassa etsitään säästöjä pienistä puroista – Kuluvan vuoden ennuste näyttää jo yli 800 000 alijäämää

Kunnalla ei ole helppoja kiviä käännettävänä, vaan säästöjä haetaan tiiviillä seulalla. Kuluvan vuoden alijäämä on vaarassa painua jo yli 800 000 euroon. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina talouden tasapainottamistyöryhmän esitykset.
Urjalassa pohditaan muun muassa, onko kunnan tarkoituksenmukaista omistaa leirintäalue. Harkinnassa on, jatketaanko alueen vuokrausta nykyiseen tapaan, myydäänkö se vai kaavoitetaanko alue rantatonteiksi. Talouden tasapainottamisohjelmassa linjataan, että Urjalan kaikki myynnissä olevat kiinteistöt laitetaan välittömästi julkiseen myyntiin. Kuva: Tapio Tuomela
Urjalassa pohditaan muun muassa, onko kunnan tarkoituksenmukaista omistaa leirintäalue. Harkinnassa on, jatketaanko alueen vuokrausta nykyiseen tapaan, myydäänkö se vai kaavoitetaanko alue rantatonteiksi. Talouden tasapainottamisohjelmassa linjataan, että Urjalan kaikki myynnissä olevat kiinteistöt laitetaan välittömästi julkiseen myyntiin. Kuva: Tapio Tuomela

Urjalan taloustilanne on vaikea, mutta toukokuussa työnsä aloittanut talouden tasapainottamistyöryhmä sai raavittua säästökeinoja kasaan. Helppoa tietä parempaan ei ole ja positiivista virtaa haetaan pienistä puroista.

– Nopeita keinoja ei ole, vaan säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä. Ryhmällä oli vahva tahtotila, että lomautuksia ei lähdetä tekemään. Varhaiskasvatuksen henkilöstö piti koronan takia jo keväällä omaehtoisia vapaita, hallinto- ja talousjohtaja Terhi Källi kertoo.

Talousarviossa kuluvalle vuodelle ennakoitiin 530 000 euron alijäämää, mutta korona on synkentänyt näkymiä.

– Toivon, että alijäämä olisi vain talousarvioon kirjatun verran. Puolen vuoden jälkeen alustava tieto on jo yli 800 000 euroa. Näyttää tosi huonolta, jos niin paljon tulee, Källi arvioi.

Urjala on saamassa yli 600 000 euroa ylimääräistä valtionavustusta, mutta summa sulaa käytännössä lastensuojelusta tulleeseen lisälaskuun. Käytännössä toimia talouden tasapainottamiseksi tarvitaan jatkossa vielä nopeammin ja nyt suunniteltua enemmän.

– Urjalassa ei säästetä palvelujen heikentämiseksi, vaan jotta pystyisimme ylläpitämään jonkintasoiset palvelut. Nyt esitettyjen toimien vuotuista vaikutusta on vaikea arvioida. Monet asiat vaativat lisäselvityksiä ja päätöksiä. Toivottavasti pääsemme joidenkin satojen tuhansien eurojen säästöihin, Terhi Källi huokaa.

22:een hilattuun tuloveroprosenttiin talouden tasapainottamistyöryhmä ei halua koskea, mutta muiden verojen, taksojen ja maksujen korotuksilla haetaan lisää tulovirtaa. Toiveissa on myös, että ysitien kupeeseen valmistuva Kolkan yritysalue toisi Urjalaan uusia yrittäjiä.

Kunnanhallitus hyväksyi jo maanantaina korotukset rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävien taksoihin. Valtuustolle ehdotetaan keskimäärin 15 prosentin korotuksia, jotka tulisivat voimaan marraskuun alussa. Vastaavia esityksiä on tulossa lisää syksyn aikana.

– Työryhmä oli yksipuolinen myös järjestöjen avustusten leikkaamisesta 25 prosentilla. Henkilöstösuunnittelua tulee edistää ja työmuotoja monipuolistaa. Työllisyyden hoitoon pitää myös panostaa, jotta verotuloja saadaan lisää ja sakkomaksuilta vältytään.

Terhi Källin mielestä sähköisten kanavien mahdollisuudet olisi korkea aika hyödyntää Urjalassa paremmin niin koulutuksissa, kokouksissa kuin kunnan palvelujen markkinoinnissakin. Ensi vuonna tavoitteena on vähentää painotuotteissa ilmoittelua 15 000 euron edestä.

Jatkuvasti paisuvat ict-kulut puhuttivat tasapainottamisryhmää. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiinkin viiden prosentin eli noin 30 000 euron säästö vuoden 2019 tasosta.

Työterveyshuollon palvelutason ja matkustussäännön tarkennuksilla haetaan kummallakin 20 000 euron ja ruokahuollon hävikin vähentämisellä 10 000 euron vuotuisia säästöjä.

Moni suunnitelmaan kirjatuista 35 säästökohteesta konkretisoitui kunnan henkilöstölle tehdyn kyselyn kautta, vaikka vastauksia tulikin vain 26 kappaletta.

Konkreettisia laskelmia monien toimien kustannusvaikutuksista on vaikea tehdä. Esimerkiksi investointien tarkempi tarveharkinta on jatkossa välttämättömyys.

– On selvää, että investoinneissa kahden miljoonan euron vuositahti on jatkossa kestämätön, kun poistot tulevat rasittamaan käyttötaloutta. Entistä enemmän on priorisoitava, mikä aidosti ja oikeasti on tärkeää, Källi toteaa.

Esimerkiksi vuonna 2017 valmistunut Urjalan yhtenäiskoulu rasittaa kunnan taloutta vielä pitkään.

Kulujen hillitsemiseksi yksi keino on myös turhista kiinteistöistä luopuminen. Aseman koulun kiinteistö otetaan syksyllä osaksi sivistystoimen kouluselvitystä. Lapsia syntyy Urjalassa jatkuvasti vähemmän, joten yhtenäiskoulu riittänee tulevaisuudessa hyvin.

Terhi Källi muistuttaa, että edes eteenpäin vuokratut kiinteistöt eivät ole kunnalle tulonlähde.

– Onko kunnan tarkoituksenmukaista omistaa leirintäalue? Toiminta pyörii mukavasti, mutta eihän se ole kunnan perustoimintaa. Vaikka alue on vuokrattu, niin ylläpitokuluja tulee ja miinusta kunnan talouteen, hän summaa.

Toinen vastaava kohde on niin ikään eteenpäin vuokrattu entisen uimahallin kiinteistö, joka ei ole ollut kunnan omassa käytössä reiluun 10 vuoteen. Huhdin koulun kaltaisista purkukuntoisista kiinteistöistä kunnan intresseissä on hankkiutua eroon hyvinkin edulliseen hintaan. FL

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic