Lounais-Häme

Urjalassa lasketaan, kannattaako suomalaisia rokottaa

Päätös siitä, lisätäänkö uusi rokote kansalliseen rokotusohjelmaan, on yhdistelmä terveyden edistämistä ja matematiikkaa.

Rokottamiselle myönteinen kaava kuuluu karkeasti näin: rokotuksiin käytettävän taloudellisen panostuksen pitää olla kohtuullinen saavutettuun terveyshyötyyn nähden.

Urjalassa asuva ylilääkäri Tuija Leino tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella matemaattisia mallinnuksia päätöksenteon tueksi.

-Suomessa valtio maksaa rokotusohjelman rokotteet ja valtio vaatii tarkat vaikuttavuuslaskelmat, Leino kertoo.

Leinon tiimiin kuuluvat hänen lisäkseen toinen lääkäri, terveystaloustieteilijä, antropologi ja kaksi matemaatikkoa. Monitieteisyyttä tarvitaan, sillä sairastamisen ja rokottamisen vaikutukset kumuloituvat lukuisten reittien kautta – kun suojaa itsensä, suojaa myös läheisiään. Tai kun sairastaa, sairastuttaa tietyllä todennäköisyydellä myös muita.

-Laskelmissa otetaan huomioon sairauden tautitaakka, rokotteen turvallisuus, väestötason vaikutukset ja kustannusvaikuttavuus, Leino tiivistää.

Tuoreimpana tulokkaana tiimi sai perusteltua rokotusohjelmaan vesirokkorokotteen.

 

Vesirokkorokote on otettu hyvin vastaan. Jopa paremmin kuin Leino uskalsi odottaa.

-Enemmän on tullut sitä palautetta, miksi rokotetta joutuu odottamaan. Tiedottamisessa painotettiin sitä, ettei vesirokko ole aina lievä sairaus. Vesirokkovirus myös jää kehoon ja voi aikuisiällä puhjeta vyöruusuna.

Toinen tuore tulokas on 11–12-vuotiaille tytöille suunnattu HPV-rokote, joka ehkäisee kohdunkaulan syövän esiasteita ja näin ollen myös syöpää.

HPV-rokotteesta on puhuttu tyttöjen juttuna, mutta Leinon työryhmä selvittää tämän vuoden aikana, pitäisikö myös pojat ottaa mukaan rokoteohjelmaan.

-HPV-rokotekattavuus on jäänyt noin 70 prosenttiin. Se on turhan matalalla tasolla ja poikia rokottamalla saisimme parannettua myös tyttöjen suojaa.

HPV on rokote, jossa rokotekattavuus vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Pohjanmaan lestadiolaisalueilla kattavuus voi jäädä 40 prosenttiin, kun taas suuremmilla paikkakunnilla tytöistä rokotetaan noin 80 prosenttia.

-Hpv-virus liittyy sukupuolisuuteen, ja osa vanhemmista ajattelee sen tähden, ettei oma lapsi tarvitse rokotetta. Virus on kuitenkin tavattoman yleinen ja lasten elämänpolkua ei voi ennalta määritellä, Leino kannustaa.

 

Mediassa on kirjoitettu viime aikoina runsaasti pikkulasten vanhempien rokotusvastaisuudesta. Alueellisia eroja on, mutta suuret linjat eivät ole muuttuneet.

-Lasten rokotuskattavuus on pysynyt valtakunnallisesti ennallaan ja rokotuskattavuus on Suomessa edelleen erinomainen, Leino sanoo.

Tilanne on entisenlainen myös Lounais-Hämeessä, vahvistaa terveydenhoitaja Niina Aaltonen Forssan neuvolasta.

-Vanhemmat luottavat perusrokotuksiin, joita on käytetty pitkään. Rokotuksista kieltäytyvät ovat ihan yksittäistapauksia. Omissa asiakkaissani on yksi, naapurihuoneen hoitajalla ei ainuttakaan, Aaltonen mainitsee.

Sikainfluenssaa vastaan annettu pandemrix-rokote vakavine sivuvaikutuksineen ei ole siis romuttanut uskoa rokotuksiin.

-Ihmiset ymmärtävät, että rokotusohjelmien rokotteet on tutkittu ja testattu tarkasti ilman minkäänlaista aikapainetta. Pandemian uhatessa rokotteen valmistamisessa tulee väistämättä kiire. Näin on myös seuraavan pandemian kohdalla, Leino toteaa ja lisää, että pandemrix-rokotteen kohdalla oli myös hirvittävän huonoa tuuria.

Leinon mukaan rokotevastaisuutta on esiintynyt rokottamisen alkuajoista lähtien, ja someaikana auktoriteettien kyseenalaistaminen saa aikaisempaa helpommin palstatilaa.

-Siinä ei ole mitään väärää, mielipiteitä pitää voida ilmaista. THL:n mediaseurannan perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että rokotteiden ympärillä käyty keskustelu on tasoittunut. Suomalaisille ei riitä, että huutaa lujaa, pitää puhua tottakin.

-En ole huolissani. Ei ole merkkejä siitä, että iso kuva Suomessa muuttuisi, Leino tiivistää.

 

Ensimmäiset rokotteet kehitettiin erittäin vaarallisia, tappavia tauteja vastaan ja kehityskulku on käynyt yleisiin, mahdollisesti vaarallisiin tauteihin.

Parhaillaan tutkitaan, olisiko RSV-rokote syytä lisätä rokotusohjelmaan. Rs-virus aiheuttaa pienille lapsille kovan keuhkoinfektion.

Yhä kasvavaa huolta herättävät punkit. Alueita, joilla annetaan ilmainen puutiaisaivokuume-rokote, laajennetaan tänäkin vuonna mutta erittäin maltillisesti.

– Puutiaisaivokuume leviää punkkien mukana erittäin hitaasti uusille alueille. Mallinnukset ovat ennustaneet muutokset tähän saakka erittäin hyvin, eikä mitään räjähdysmäistä muutosta ole tulossa.

Entäpä ihan uudet rokotteet? Rokotuksilla voi olla valtava merkitys niiden tautien hävittämisessä tai vähentämisessä, jotka ovat toistaiseksi vailla parannuskeinoja.

Jos paljastuisi, että esimerkiksi rintasyövän taustalla on virus, antaisi rokote elinvuosia miljoonille naisille. Diabeteksen puhkemisessa uskotaan olevan mikrobitaustaa, karieksessa niin tiedetään olevan.

-Tarvitaan aina mikrobi, jotta rokote voidaan kehittää, Leino toteaa.

Sen jälkeen kun mikrobia vastaan on kehitetty rokote, Leino ja kumppanit tekevät laskelmansa, ja sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään lopullinen päätös, tarvitsevatko suomalaiset rokotesuojan juuri tätä tautia vastaan. FL

 

Jäykkäkouristusrokote jatkossa 20 vuoden välein

Tehosterokote jäykkäkouristusrokotteeseen suositellaan ottamaan 10 vuoden välein. Tähän on tulossa kuitenkin tänä vuonna muutos, kunhan sosiaali- ja terveysministeriö tekee asetusmuutoksen valmiiksi. Asiantuntijaryhmät ovat jo hyväksyneet, että jäykkäkouristusrokote uusitaan jatkossa 20 vuoden välein. 
– Esitämme, että rokote otetaan 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Yli 65-vuotiaille rokote annettaisiin jatkossakin 10 vuoden välein, koska vanha ihminen ei reagoi niin hyvin rokotteisiin. Lisäksi 25-vuotiaat saisivat jäykkäkouristusrokotteen yhteydessä hinkuyskärokotteen, Tuija Leino kertoo.
Rokotusvälin pidentämisen syitä on useita. Rokote on osoittautunut ajateltuakin paremmaksi ja liian usein annettaessa pistokohtaan voi tulla voimakas reaktio. Osaltaan suojan vaikuttavuutta selittävät lapsuusajan tehosterokotteet.
Vakavia jäykkäkouristustapauksia tavataan Suomessa vuosittain yhdestä kahteen. 
– Kyseessä on yleensä yli 65-vuotias, joka ei ole saanut jäykkäkouristusrokotetta lapsuudessa, Leino kertoo.

Työryhmä määritteli uudistuksessa rokotusten ottoiät myös aikuisille. Tällä hetkellä ongelmana on, että suuri osa aikuisväestöstä on epätietoisia rokotustilanteestaan.
– Rokotuksia merkitään jatkossa yhä kattavammin omakantaan ja sieltä voi tarkastaa tilanteensa. Tietokannassa ei kuitenkaan näy vanhoja rokotuksia.
Omaa rokotustilannetta voi rokotuskortin puuttuessa selvittää olemalla yhteydessä terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon eli paikkoihin, joissa muistaa saaneensa rokotuksia.
– Jos kotona ei ollut rokotevastaisuutta, rokotustiedot pitävät hyvin todennäköisesti kutinsa kansallisen rokotusohjelman kanssa. Toki rokotusohjelma on muuttunut vuosien mittaan, joten se on eri ikäluokilla erilainen, Leino muistuttaa.

 

Kolme päivää kotona, kaksi Helsingissä

Kun Tuija Leino suuntaa työpisteelleen Helsinkiin, lähtee hän kotoa Urjalasta klo 6.55 ja on perillä THL:ssä klo 9.15. Kotimatka kävellen, junalla ja autolla vie aikavälin 15.35–18.
Ilman etätyömahdollisuutta koti Urjalassa työ Helsingissä -malli ei toimisi. Leino työskentelee kolme päivää kotona ja matkustaa kahdesti viikossa Helsinkiin. Työnantaja kannustaa etätyöhön.
– THL:n tavoitteena on, että työpaikalla on 75 prosenttia istumapaikkoja, Leino kertoo.
Kotona työskentely on Leinon mukaan tehokasta ja paras vaihtoehto myös perheen kannalta.
Leino palasi Helsingistä kotikulmille Urjalaan 12 vuotta sitten. Välkkilässä, Hakolahdessa ja Urjalan asemalla varttunut Leino asettui Urjalankylään.

Ensimmäisen kerran Leino lähti Urjalasta lukioikäisenä. Hän suoritti ensimmäisen vuoden Väinö Linnan lukiossa, seuraavat kaksi Etelä-Walesin Atlantic Collegessa, minne oppilaat valitaan pelkästään omien ansioiden perusteella ja koulutus rahoitetaan stipendein. Suomalaisista samassa opinahjossa ovat opiskelleet muun muassa Jorma Ollila ja Pentti Kouri.
Britannian vuodet vaikuttivat epäsuorasti siihen, että Leino päätti lukion jälkeen pyrkiä lääketieteelliseen.
– Opinto-ohjaus jäi vähälle, ja lääkärin ammatti oli ehkä sen vuoksi helppo valinta.
Pari ensimmäistä opiskeluvuotta sujuivat hyvin, koska silloin käsiteltiin enimmäkseen terveyttä. Kun lääkärintyön todellisuus valkeni, Leino keskeytti opinnot puoleksi vuodeksi.
– Mietin, haluanko olla tekemisissä kaiken aikaa sairauksien kanssa. Tulin kuitenkin takaisin ja olen tykännyt työstäni.
Ennen THL:ään siirtymistä Leino ehti harjoittaa useamman vuoden perinteistä lääkärin ammattia. Kaksi kesää meni myös Forssan sairaalassa.
THL:ssä hän on työskennellyt 20 vuotta. Työssä viehättävät erityisesi tiedepainotteisuus, mahdollisuus oppia uutta sekä loistava työtiimi. Rahan takia hän ei suomalaisten rokotussuojia mieti.
– Urjalan terveyskeskuslääkärinä tienaisi paremmin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti