Lounais-Häme Urjala

Sukupolvet muistelevat Väinö Linnaa: Koulupojat saivat kahdet pullakahvit, ja isä luuli olevansa Rokka

Kun Väinö Linnan seura keräsi muistoja Väinö Linnasta, monessa kertomuksessa nousi esiin tasavertainen kohtaaminen. Koulupojatkin saivat kysymykset unohdettuaan uuden haastattelukutsun ja toiset pullat.
Projektitutkija Noora Kytöharju vaikuttui, kuinka elävästi ihmiset olivat kirjoittaneet muistojaan. Niiden siivin pääsee matkalle menneeseen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Projektitutkija Noora Kytöharju vaikuttui, kuinka elävästi ihmiset olivat kirjoittaneet muistojaan. Niiden siivin pääsee matkalle menneeseen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Keväällä 1969 keskikoulun viidettä luokkaa Tampereen lyseossa käynyt Olli Hellman sai kaverinsa Ari Jormakan kanssa huiman idean: he soittivat kirjailija Väinö Linnalle ja sopivat haastattelun äidinkielen esitelmää varten.

Kasettinauhuri mukanaan pojat riensivät Linnan kotiin Hämeenpuistoon, jossa kirjailija otti vieraat vastaan asiallisen ystävällisesti ja Kerttu-rouva tarjosi pullakahvit.

– Tunnelma oli hyvä, mutta ongelma oli, ettei meillä ollut valmisteltuna juuri yhtään järkevää kysymystä, Hellman muistelee.

Linna ehdotti uutta tapaamista parin viikon päähän, jospa siihen mennessä tulisi jotakin kysyttävää mieleen.

Pojat ryhdistäytyivät ja palasivat Linnalle. Vastaanotto ja pullakahvit olivat yhtä hyvät kuin edelliskerralla, ja nyt kysymyksiäkin oli.

– Olen jälkeenpäin useasti ihmetellyt, kuinka hienosti Väinö Linna suhtautui meihin. Hän vastaili kysymyksiimme ihan kuin kyseessä olisi ollut jonkun ammattitoimittajan tekemä haastattelu. Se asenne jäi lähtemättömästi mieleen.

Todistuksia Linnan suvulta

Hellmanin muisto Väinö Linnasta on yksi kymmenistä, jonka Väinö Linnan seura sai kerätessään muistitietoa urjalalaissyntyisestä kirjailijasta.

Omakohtaisten tarinoiden, kuultujen kertomusten ja kohtaamisten lisäksi seuralle toimitettiin valokuvia ja muita tallenteita, myös tamperelaisten koulupoikien tekemä haastattelu C-kasetilla.

– Toisella, digitoidulla kasetilla Vammalan lukion nuoret tytöt kyselevät Linnalta muun muassa hänen teoksistaan ja häneen vaikuttaneista kirjailijoista, projektitutkija Noora Kytöharju kertoo.

Linnan suku antoi keruukokoelmiin kansakoulun päättötodistuksen ja jatkokoulun lukuvuositodistuksen, jotka ovat nyt esillä Urjalan kirjastossa Päiväläispoika-näyttelyssä.

Kytöharju painottaa aivan yhtä arvokkaita olevan sanalliset muistot siitä, kuinka Linna odotteli sunnuntaiaamuisin Käkisaaressa sanomalehtiä Zetorinsa kyydissä tai kuinka hän Urjalassa lapsenpiikana olleessaan pisti hoidokkinsa karjakeittiön saaviin.

– Keruuaikana koko ajan korostin, että jokainen muisto on tärkeä ja piirtää kuvaa Väinö Linnasta.

Linnan suku antoi keruukokoelmiin kansakoulun päättötodistuksen ja jatkokoulun lukuvuositodistuksen, jotka ovat nyt esillä Päiväläispoika-näyttelyssä Urjalan kirjastossa. Kuva: Noora Kytöharju.

Tuntematon sotilas oli tapaus

Useat muistot ulottuvat kirjailijan ammatin taa.

– Monelle niistä on yhteistä Linnan tapa kohdata kaikki samalta viivalta. Linna ei unohtanut juuriaan.

Linna syntyi seitsemäntenä lapsena Maija ja Vihtori Linnan kymmenlapsiseen perheeseen. Hän oli lähtöisin vaatimattomista oloista Urjalasta ja työskenteli tehtaantyöläisenä ennen kirjailijan uraa.

Teoksissaan Linna esitti arvokkaasti tavallisten ihmisten arkisen elämän ja lähensi yhteiskuntaluokkia toisiinsa.

Marjaana Lipsonen muistaa tuokion tammikuulta 1955, kun Väinö Linna toi veljiensä kanssa Lipsosen isälle omistuskirjoituksella varustetun tekijänkappaleen Tuntemattomasta sotilaasta.

– Käsitin, että jotain aivan järisyttävää oli tapahtunut. Tunnelma oli iloinen ja lähes euforinen.

Tuolloin 6-vuotias Lipsonen kuvailee Linnan istuneen tyynenä ja diplomaattisena, vaikka keskustelu sai tuulta alleen. Samassa konekiväärikomppaniassa olleet veljet alkoivat tivata Väinöltä, miksi hän kirjoitti asioista väärin.

Isä kyseli ”oonks miä se Rokka”, mutta tämän Linna kielsi.

– Näin isän naamasta, että hän oli vähän noloissaan. Rokan puhe oli ihan samanlaista murretta kuin isän, ja isäkin oli Kannakselta kotoisin oleva maanviljelijä, Lipsonen kertoo.

Muistoja voi edelleen kertoa

Kytöharju kokee kiitollisuutta, että hän sai toimia Väinö Linna muistoissamme -keruun vastuuhenkilönä ja Urjalan kirjastossa esillä olevan Päiväläispoika-näyttelyn tuottajana.

– Oli hieno fiilis, kun muistoja alkoi tulla. Ne ovat elävästi kirjoitettuja ja vievät matkalle menneeseen.

Linnasta on paljon tutkimustietoa ja vastaavanlaisia keruita on toteutettu ennenkin. Silti nytkin saatiin täydentävää aineistoa.

– Uskon, että muistoja olisi vieläkin kerrottavana, ja niitä voi edelleen jättää Päiväläispoika-näyttelyn yhteydessä.

Keruuaineisto säilötään aluksi Väinö Linnan seuran arkistoon. Lopullisista sijoituspaikkaa etsitään.

– Tarkoitus on saada aineisto paikkaan, jossa se on mahdollisimman hyvin kiinnostuneiden saatavilla, Kytöharju kertoo. FL

Jutussa kerrotut muistot ovat poimintoja Väinö Linnan seuran järjestämästä Väinö Linna muistoissamme -keruusta.

Lue myös: Väinö Linna lähti, muttei repinyt juuriaan – Lopulta lapsuusympäristö betonoi suurkirjailijan aseman (FL 4.8.2020)

Muistot talteen

Väinö Linna muistoissamme -keruu oli käynnissä helmikuusta toukokuun puoliväliin saakka. Muistonsa saattoi toimintaa Urjalan ja Tampereen kirjastosta saatavalla paperikaavakkeella, verkkolomakkeella, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse.

Keruuseen osallistui 33 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuosina 1920–1985.

Vastaajat ovat Urjalassa syntyneitä ja mahdollisesti sittemmin muualle muuttaneita, Linnan lapsuuden ja nuoruuden tuttavia tai hänet myöhemmin kohdanneita. Osa kertoi myös vanhemmilta sukulaisilta kuulemiaan tarinoita Linnasta.

Projektitutkija Noora Kytöharju esitteli muistojen keruuta Pentinkulman päivien avajaispäivänä 31.7. Tallenne esityksestä on katsottavissa tapahtuman YouTube-kanavalla.

Väinö Linnan lapsuus- ja nuoruusvuosista Urjalassa kertova Päiväläispoika-näyttely on esillä Urjalan kirjastossa elokuun loppuun saakka. Näyttelyssä on muistojen puu, jota kautta voi yhä jättää muistoja Väinö Linnasta.

Lokakuussa Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa käynnistyy kampanja, jossa kerätään lukukokemuksia Väinö Linnan kirjallisesta tuotannosta.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic